tiistai 13. elokuuta 2019

TuotTohanke päättyi 30.6.2019.
Hankkeen kokemuksiin ja tuloksiin keskittyvän julkaisun voit ladata hankkeen verkkosivuilta

torstai 18. huhtikuuta 2019

Toiminnanohjausjärjestemällä TuotToa yrityksille

TuotTo -hankkeessa kehitetään yritysten logistiikkatoimintaa parantamalla tuottavuutta ja tukemalla työhyvinvointia digitalisoituvassa ja muuttuvassa logistiikkatyössä. TuotTo –hankkeen asiantuntijat auttavat pienyrityksiä arvioimaan, millaisesta toiminnanohjausjärjestelmästä kukin yritys saa parhaan hyödyn ja miten yritys voi hyödyntää järjestelmää tehokkaimmin.

Työtehoseuran kehittämispäällikkö Minna Mattila-Aalto haastatteli Työterveyslaitos TTL:n Arja Ala-Laurinahoa aiheesta: Toiminnanohjausjärjestelmillä lisää tuottavuutta ja työnhallintaa pienyrityksiin.

”Järjestelmän toimivuus riippuu sitä, miten hyvin se tukee pienyrityksen työprosesseja”, korostaa Arja Ala-Laurinaho. Hän toimii vanhempana asiantuntijana Työterveyslaitoksella (TTL), joka yhdessä TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja TTS Työtehoseuran kanssa kehittää pienyritysten varasto- ja logistiikkatoimintojen tuottavuutta yhteishanke TuoTossa. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR).

Digitaalisen toiminnanohjausjärjestelmän hyödyt on punnittava tarkoin järjestelmää hankittaessa ja usein pienyrittäjälle suurten yritysten tarpeisiin kehitetyt järjestelmät ovat liian kalliita. Sitä, millaiseen toiminnanohjausjärjestelmään kannattaisi investoida, pitää harkita myös miettimällä järjestelmään ominaisuuksia, jotka palvelevat parhaiten pientä yritystä.

Toiminnanohjausjärjestelmä voi olla myös edullinen tai esimerkiksi Google –kalenteria voi hyödyntää palvelemaan näitä tarpeita ilmaiseksi. Järjestelmää hankittaessa kannattaa myös miettiä käyttäjiä: käyttääkö järjestelmää johto, esimiehet vai koko henkilöstö? Ja riittääkö että esimerkiksi yrittäjä tai työnjohto päivittää tuotantoon kuluneen materiaalin päivän päätteeksi vai pitäisikö tiedon olla ajantasainen ja kaikkien nähtävissä? Yhdessä keskustelemalla löytyy se paras ja tuottavin ratkaisu.

Kun työntekijöillä on mahdollisuus osallistua ja kehittää työtä yhdessä, se edistää työhyvinvointia, työhön sitoutumista ja on avain työn tuottavuuden kehittämiseen.

Arja Ala-Laurinaho


Minna Mattila-Aalto

perjantai 12. huhtikuuta 2019

Työelämän kehittäjät oppivat ajattelemaan työn murrosta isosti


Valtakunnalliset Euroopan sosiaalirahaston rahoittamat työelämän laadun ja tuottavuuden kehittämiseen keskittyvät hanketoteuttajat kokoontuivat yhteisille kehittämispäiville Kirkkonummen Majvikiin helmikuun 5. -7. päivä. Lumipyryisessä ja upeassa merimaisemassa tutustuttiin ja verkostoiduttiin ympäri Suomea kokoontuneisiin kehittäjäkollegoihin. Yhteiseen tapaamiseen tulivat edustajat kaikista meneillään olevasta 13 valtakunnallisesta hankkeesta. Tuottava ja tuloksellinen työelämä –koordinaatiohanke oli suunnitellut kehittämispäivät yhdessä hankkeiden rahoittajan sekä Intotalon ja Mukamas learning designin toimijoiden kanssa. Ohjelmassa oli ajankohtaisia työn murrokseen liittyviä puheenvuoroja, verkostoitumista, yritysasiakkaiden kehittämishaasteita ja niistä vertaisoppimista sekä jaettiin hyvien käytäntöjä yhdessä oivaltaen. Fasilitaattoreina toimivat Ollis Leppänen ja Paula Äijänen.

Työelämää koskevat muutostrendit, etenkin teknologiakehitys on yhä nopeampaa, osa ammateista katoaa ja uusia ammatteja syntyy samalla, kun työn toimintatavat muuttuvat. Työpaikkojen arjessa on haettava muutoksessa selviämisen keinoja inhimillisistä asioista. Työhyvinvointi on nostettu Euroopan sosiaalirahaston rahoittamissa hankkeissa tuottavuuden kehittämisen rinnalle ja siitä toivotaan työpaikoille kilpailutekijää esimerkiksi imagon rakentamisessa. Valtakunnallisten hankkeiden toimijat tekevät pitkäjänteistä työtä yritysten työelämän laadun ja tuottavuuden kehittämisen kanssa hihat käärittyinä ja sormet savessa. Kehittämispäivillä vaihdettiin toimijoiden kesken kokemuksia, jotta pyörää ei tarvitse viime vuonnakaan viimeisimpänä rahoituksen saaneiden hankkeiden keksiä uudelleen. Yksi päivien keskeisen kysymys oli, että kuinka yritykset saadaan innostumaan ja jatkamaan kehittämistyötä myös hankkeen avun jälkeen.

 

 

 




















Keksijä, futuristi, säveltäjä ja start up –yrittäjä Perttu Pölönen johdatteli asiantuntijapuheenvuorossaan osallistujia pohtimaan työelämän isoa kuvaa otsikolla: ”Tuottavuus ja hyvinvointi yrityksissä, mihin maailma on menossa?”. Kuulimme kokemuksia Piilaksosta ja virittäydyimme Pertun saatteiden myötäpäivien teemoihin, mielessämme Pertun ohjeet ”kun mikään ei ole varmaa, niin kaikki on mahdollista”.
 
 

 



















Merja Hoffrén-Mikkola maaseutuyrittäjien kehittämiseen kohdistuneesta DiDiVe-hankkeesta piti puheenvuoron aiheesta:”Mittaaminen ja uudet teknologiat työelämän kehittämisessä”, jonka jälkeen pöytäkeskusteluissa Pertun ja Merjan johdatuksella jatkettiin erilaisten teknologisten sovellusten ja mittareiden tarkoituksellisuuden pohtimista. Mitä tulisi mitata yrityksen tai organisaation työhyvinvoinnin ja tuottavuuden näkökulmasta katsoen? Näyttää siltä, että työelämässä erilaiset tekniset sovellukset valtaavat mahdollisesti työpaikkojenkin arkea jatkossa yhä enemmän ja pohdimmekin niiden eettisiä puolia osallistujajoukolla.
 
Fasilitaattoreiden innoittamana pureuduttiin porukalla ja pienemmissä ryhmissä tulevaisuuden malliin yritysten ja organisaatioiden työelämän laadun ja tuottavuuden kehittämisessä. Ryhmätöissä piti ajatella ”isosti” ja niistä saatiin tulosten purkuhetkeen erinomaisia ajatuksia ja tuotoksiareflektoitavaksi. Hanketoteuttajien sparraajina toimivat yrittäjä Anu Paju Pikkunoidasta ja hallitusammattilainen Martti Artama. Asiantuntijoiden avustuksella luotiin suuntaviivoja yritysten kanssa tehtävään kehittämistyöhön ja asiantuntijat haastoivat kehittäjiä tuomalla terveisiä yrittäjien arjesta ja siitä, miten he näkevät hankkeet kehittämiskumppaneina. 
Työelämän ja kestävän hyvinvoinnin asiantuntija Arto O. Salonen kertoi meille ”Mistä meidän täytyy nyt puhua”. Arton puheenvuoro herätti vilkasta keskustelua suomalaisesta menestystarinasta elämänlaadun perimmäisissä kysymyksissä. Arto rohkaisi puhumaan muusta kuin tuottavuudesta, koska globaalisti olemme hyvinvoinnin näkökulmasta isojen haasteiden äärellä jo nyt. Hyvinvointi ei hänen mukaan ole vain aineellista, vaan siinä tulisi tukea inhimillisiä asioita yhä enemmän. Hukkaamme kansana upeat mahdollisuudet, jos emme osaa kääntää Suomen mahdollisuuksia todellisiksi voimavaroiksi hänen mukaansa.

 
 

 























Tutkija Tommy Ålander TK-Evalista kertoi päivien päätteeksi tuloksia ohjelmakauden ulkoisesta arvioinnista, missä he tekevät yhteistyötä koordinaatiohankkeen kanssa päättyneiden hankkeiden tulosten vaikuttavuusarvioinnissa. Viime vuonna tehdyn 25 hankkeen otannan perusteella on nähtävissä, että työelämän laatu ja tuottavuus paranevat työpaikoilla silloin, kun kehittämistyötä tekee johto sekä henkilöstö yhdessä ja niin, että kaikilla on mahdollisuus osallistua oman työnsä kehittämiseen. Arviointituloksista on havaittavissa, että näkökulmat kehittämiseen ovat työpaikoilla laajentuneet työhyvinvoinnin huomioimisen kautta. Yhteinen viestiminen hankkeiden tavoitteista, toimenpiteistä ja saavutuksista koettiin tärkeäksi ja askeleet jatkon tiiviimmälle yhteistyölle luotiin päivien aikana. Hankkeet mitkä päättyvät vuonna 2019 jatkavat päivien jälkeen yhteistyötä tulosten mahdollisessa yhteisessä viestinnässä ja koordinaatiohanke kokoaa toiminnassa olevia hankkeita yhteiskehittämiseen sekä vertaisoppimiseen sähköisen fasilitointialustan kautta.

 
 

 
Kehittämispäivien päättyessä ja osan hankkeista jo ehtiessä lähteä kotimatkalle todettiin, että olemme työelämän kehittämisen ydinporukkaa. Hanketoteuttajissa on toimijoita muun muassa kunnallisista kehittämisyhtiöistä, ammattikorkeakouluista, Työterveyslaitokselta, yliopistoista, Teknologiateollisuudesta, toisen asteen ammatillista oppilaitoksista ja kuntatyönantajista. Tällä iloisella ja tulevaisuuteen katsovalla joukolla viedään työpaikkojen arjen kehittämisiä hyvällä otteella eteenpäin. Lisätietoa hankkeista "valtakunnalliset" sivuilla.


 
Kuvat Paula Äijänen ja Pirjo Koskelainen