Yhteisöllisyydellä ja osallisuudella työstä saadaan tuloksellisempaa ja merkityksellisempää

Muutostyössä on muutettava käytäntöarkkitehtuuria ja luotava aika sekä paikka yhteiselle dialogille. Silloin yhteinen oppiminen ja taitojen siirtäminen tiimissä on mahdollista. Yhdessä kasvaminen on vaativaa, joskus jopa tuskaista, ja hidastakin. Kuitenkin ihmisten kanssa ja tueksi tuotettu työ on järkevää organisoida sopivan kokoisille tiimeille. Näin on toimittu YTY-hankkeessa, jossa tavoiteltiin yhteisöllisyydellä ja osallisuudella lisää tuottavuutta ja työhyvinvointia. Tietoa tiimien tehosta on ollut jo pitkään saatavilla, mutta asenteet ja ajatusmallit muuttavat tätä käytännön arkkitehtuuria hitaasti. Usein toimitaan vanhojen mallien mukaan, eikä työn merkitystä, mielekkyyttä ja tehokkuutta ole aikaa miettiä. Hankkeen kautta on organisaatioissa pystytty kirkastamaan oman toiminnan arvopohjaa ja siten vaikuttamaan oman päivittäisen työn muotoiluun. 

Valmentavaa esimiestyötä 

Hankkeen kautta osallistujat kokivat saaneensa vahvistusta ja tukea asiantuntijoilta. Hanketyöskentely on selkiyttänyt esimiesten ja henkilöstön toimintaa. Avoimuus on lisääntynyt ja asioiden miettiminen yhdessä on koettu tärkeäksi. Henkilöstö on kokenut, että heidän työnsä on tullut näkyväksi. Hanke on myös tukenut esimiehiä valmentavassa esimiestyössä huomaamaan, että eivät voi hoitaa kaikkea itse, vaan pitää ottaa koko tiimi mukaan ja jakaa vastuuta. 

Vastuun jakamista 

Työn jakamisen, vastuunoton ja tasapuolisen työnjaon sekä työn ohjautuvuuden ongelmaan voitiin vaikuttaa hankkeen myötä. Asiantuntijoiden ohjauksella lähdettiin ratkaisemaan tätä ongelmaa ja tiimeihin tuli enemmän valtaa ja vastuuta kehittää omaa työtä asiakas edellä ja myös henkilöstö mukana. Muutos teki mahdolliseksi, että käytäntöönkin tuli muutoksia, ja hanke poiki monta vastuun jaon miettimistä ja uudelleen jakamista. 

 

Kuva hanketyöskentelystä

Ammatillinen itsetunto 

Työ on tehty näkyväksi, mikä on lisännyt työn arvostusta. Hankkeen myötä stressi ja riittämättömyydentunne ovat vähentyneet, koska nyt tunnistetaan paremmin omia vahvuuksia ja heikkouksia. Osallistujat ovat kokeneet, että hanke on auttanut kehittämään itseä ja arvostus omaa työtä kohtaan on lisääntynyt. Hankkeen myötä on pystytty vaikuttamaan enemmän omaan työhön ja sopeutumaan uusiin tilanteisiin. Hanketyöskentely on lisännyt iloa työhön ja auttanut katsomaan omaa työtään eri näkökulmista. Työhön on tullut joustavuutta, vastuuta ja vapautta. 

 

Kuva hanketyöskentelystä

Kokeilukulttuuria 

Hankkeen myötä uskalletaan kokeilla ja voidaan tarvittaessa peruuttaa, pilotoinnin ajatuksia on omaksuttu. Ajankäyttö on hallitumpaa. Työparityöskentely on lisääntynyt. Sisäiseen viestintään on kiinnitetty huomiota ja kirjaamisen laatu on parantunut. Työilmapiirin on koettu parantuneen, yhdessä on luotu uusia käytäntöjä. Töihin tuloa on porrastettu, etätyötä on voinut tehdä ja perehdytykseen on panostettu. Lisäksi on kehitetty rauhallinen tila keskittymistä vaativalle työlle. 

Toimintamallien jalkauttaminen 

Yhden toimijan kohdalla on kaksi vuotta sitten tehty organisaatiomuutos ja johtamisjärjestelmän uudistus. Hanke on ollut hyvänä tukena uusien toimintamallien jalkauttamisessa ja nostanut esiin kipukohtia, joita on ollut aikaa käsitellä hankkeessa, ehkä paremmin, mitä muuten olisi ollut. Hankkeen asiantuntijoiden asiantuntemus on ollut mukana käytettävissä kehittämisessä. Yksi kohde oli työrauhaongelma, keskeytyksiä työssä tuli luvattoman paljon, ja työrauha oli vaikea löytää esim. lääkkeenjakotilanteessa. Hankkeen aikana on rakennettu uusia lääkkeenjakohuoneita, on perustettu uusia työpisteitä eli ns. hiljaisia huoneita, joissa kirjaamistyö, omaisten kohtaaminen yms. mahdollistuu rauhassa. Työvälineet ja työympäristö on pyritty laittamaan kuntoon ja nyt tiedetään, mihin asioihin pitää kiinnittää huomiota jatkossakin.

 

Kuva hanketyöskentelystä

Verkostoituminen 

Verkostoituminen lisääntyi hankkeen edetessä. Sen koettiin lisäävän me-henkeä, koska muut osallistujat olivat vieraita. Muiden tarinoiden kuuntelu oli mielenkiintoista ja koettiin vahvaa vertaistukea. Muilta sai uusia ideoita ja toimintojen vertailu koettiin helpommaksi, kun mukana oli samankaltaisia organisaatioita. Hankkeen aikana luotiin yhteinen virtuaalinen alusta yhteiselle organisaatioiden väliselle keskustelulle ja ideoinnille. Hankkeen aikana tulleet koronarajoitukset estivät live-tapaamiset, mutta verkostoitumiselle tehtiin virtuaalinen mahdollisuus. 

Asennemuutos 

Hankkeen aikana on ollut aikaa tutkia omaa asennetta työhön ja tiimiin jäsenenä toimimiseen, ja on tapahtunut asennemuutos. Hanke on lisännyt yhteisöohjaavuutta, vastuunottoa, vuorovaikutusta, entistä enemmän keskustelua, kokeilua ja tiedonkulkua. Mukana olleet kokivat omalta osaltaan ja omalla esimerkillään osoittavansa muulle tiimille, mitä oma osallistuminen merkitsee tiimin toiminnan kannalta. Kukaan ei yksin saa työtä toimimaan, vaan siihen tarvitaan kaikkia tiimin jäseniä. Työhön on tullut joustavuutta ja vastuuta sekä vapautta on käsitelty eri tavoin. 

Asukkaan kokemukset edellä 

Hankkeen aikana yhdessä organisaatiossa tutkittiin erityisesti, miten paljon asukkaan kanssa käytetään aikaa, ja huomattiin, että lähes kaikki asiat liittyvät asukkaaseen ja aikaa käytettiin paljon. Hienolla tavalla tarkastelussa mentiin asukas ja asukkaan kokemus keskiössä keskusteluissa koko ajan. Pystyttiin muuttamaan ja rakentamaan uudelleen toimintaa siihen suuntaan, mitkä osallistujat kokivat yhteisöllisyyden kannalta tarpeelliseksi, jotta työhyvinvointi voi parantua. Porukka itse on pohtinut, mitä on tärkeää kehittää. Hanke on osoittanut henkilöstön ja toiminnan vahvuudet. Vahvuudet ovat kantaneet korona-ajan. Taustalla on analyysi siitä, millainen minä olen työntekijänä ja miten me toimimme yhdessä. 

Kuva hanketyöskentelystä
 

Hanketyöskentely

Hanketyöskentely on koettu antoisana ja mahtavana vaihteluna arkeen. Henkilöstö on lähtenyt hyvin mukaan ja sitoutunut työskentelyyn. Lähipäivät koettiin mieluisina, joskin työyhteisön muutokset verottivat hankkeeseen suunnattua aikaa. Menetelmät olivat mielenkiintoisia ja monipuolisia, mutta lisää teoreettista tietoa toivottiin. Yhteisen ajan löytyminen on ollut haastavaa ja työntekijöiden ja esimiesten vaihtuminen on haitannut asioiden etenemistä. Tuloksissa tuli esille, että jotain on saatu alulle, mutta valmista ei ole tullut. Toisaalta on koettu, että ” olemme vaiheessa”, ja matka jatkuu. Hiljaa hyvä tulee. 

Päätöswebinaarin jälkeen tunnelmat ovat olleet korkealla. Juhlapuheessaan filosofian tohtori Frank Martela toi upeasti esiin juuri näitä asioita, joita työyhteisöissä on hankkeen myötä kevään kyselyn tuloksina virinnyt, ja antaa vahvan tuen sille, että kehittämisen ja kehittymisen suunta on ansiokkaasti kohti merkityksellisempää ja tuloksellisempaa työtä. 

Hankkeen webinaarilinkki https://youtu.be/AM3gKZFUTwg

Hankelinkki https://www.youtube.com/watch?v=kojNnEq1icg 

Nettisivut https://yty.blogs.tamk.fi/  

Kirjoittaja Terttu Roivas, YTY-hankkeen asiantuntija, Tampereen ammattikorkeakoulu 

Kuvat hanketyöskentelystä. 

YTY-hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja sen toiminta-aika on 1.8.2018–21.10.2020. Hankkeessa on tehty yhteistyötä viiden hoiva-alan organisaation ja yhden lastensuojelun yrityksen kanssa. Yhteistyötahot ovat Nurmikoti, Viola-kotiyhdistys ry, Lahdensivun Koti, Jyllin Kodit, Pirkanmaan Senioripalvelut Oy ja PKS – Perhehoitokumppanit Suomessa.