perjantai 3. huhtikuuta 2020

Podcasteja työelämän trendeistä ja työn murroksesta

Haluaisitko kuulla tarkemmin työn merkityksellisyydestä organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaan johdolla? Tai kiinnostaako sinua vuorovaikutuksen merkitys työyhteisöissä? Entä mitä luottamuksella tarkoitetaan, mikä sen merkitys työelämässä on ja miten sitä on mahdollista työyhteisöissä vahvistaa?

Näihin kysymyksiin saat vastauksia ja aiheista keskustellaan mielenkiintoisessa Kuntatyö 2.0 podcast-sarjassa. Kuunneltavana on tällä hetkellä jo 19 työelämään liittyvää jaksoa.


Sarjassa syvennytään työn murrokseen ja työelämän trendeihin. Vieraana jaksoissa on työelämän kehittäjiä ja kuntatyön tekijöitä monilta eri toimialoilta.


Tutustu podcasteihin tästä: https://www.kunteko.fi/podcast

KunTeko 2020 on kunta- ja maakunta-alan työelämän tuottavuutta, tuloksellisuutta ja laatua edistävä kehittämisohjelma, joka tarjoaa kehittämispalveluja kuntatyöpaikoille kaikkialla Suomessa. Kehittämisohjelma toimii lisäksi kehittäjäkumppanina kehittämistavoitteiden kartoittamisessa ja tukee kunnissa tehtävää kehittämistyötä palveluillaan. 

Kunteko on KT Kuntatyönantajien ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen JUKOn, KoHon ja Julkisen alan unioni JAU:n yhteinen valtakunnallinen hanke. Ohjelman päärahoittaja on Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella. Kuntekon toinen vaihe toteutetaan 1.1.2018-31.12.2020. 


Katso tarkemmin, mitä kaikkea Kuntekossa toteutetaan: https://www.kunteko.fi/mika-on-kunteko

tiistai 31. maaliskuuta 2020

Kunto nousuun pienin teoin

 
Miltä kuulostaa istua vähemmän? Liikuntaan voi päästä kiinni hyvin arkisillakin tavoilla ja myös terveysvaikutukset kasvavat helposti. Liikunnasta kannattaa tehdä itselle helppoa ja hauskaa!  

Liikunta on arjen energian tuoja ja sillä on lukuisia terveysvaikutuksia. Liikkuminen on myös ikääntyville työntekijöille tärkeä keino lisätä omaa jaksamista työssä ja arjessa. Liikkuminen kotiloissa nousee entistä isompaan rooliin nyt, kun tehdään paljon etätöitä, ja kodin ulkopuolella ei ole monipuolisia mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa.

Käy helposti niin, että työ, perhe-elämä ja harrastukset vievät kaiken ajan, eikä intoa ja jaksamista liikuntaan ole. Aina kannattaa kuitenkin vältellä paikallaan olemista. On tärkeää muistaa, että aloittaa maltillisesti ja etenee sen mukaan, mikä itsestä tuntuu hyvältä. Pienet muutokset auttavat vähitellen tekemään isompia pitkän tähtäimen suunnitelmia liikuntatottumuksiin.

Lue Patu-hankkeen blogista vinkkejä, miten lähteä ylittämään liikuntaa estäviä tekijöitä. Vinkit sopivat arkeen, työpaikalle ja etätyöhön. Jutun on kirjoittanut Eeva Pentikäinen. Linkki blogitekstiin https://patu.turkuamk.fi/yleinen/kunnon-kohottaminen-alkaa-pienista-teoista/

Hyvä, parempi, tuottava! -hankkeessa tarkastellaan ikääntyvien työhyvinvointia muun muassa Firstbeat-mittausten avulla. Liikunnan merkitys hyvinvoinnille on yksi niistä tekijöistä, joka voi tulla esiin mittauksessa. Hankkeessa pohditaan lisäksi, miten ikääntyvien työhyvinvointia voidaan tukea.

Hyvä, parempi, tuottava! -projekti on tarkoitettu varsinaissuomalaisille mikro- ja pk-yrityksille, joissa on ikääntyviä työntekijöitä. Projektin toimenpiteet kohdistuvat yrityksen yli 55-vuotiaisiin työntekijöihin. Hanke kestää vuoden 2020 loppuun saakka, ja uusia yrityksiä otetaan mukaan sen loppuun asti. Hankkeen toteuttavat Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopiston Brahea-keskus ja Åbo Akademi.

maanantai 30. maaliskuuta 2020

Virtautusmallilla työhyvinvointia rakennustyömaalle


Anu Ahtela, TTS Työtehoseura

Vuodenvaihteessa päättyneessä Raksavirtaa-hankkeessa kehitettiin korjausrakennustyömaalle uudenlaista tahtiaikataulua ja virtautusmallia, ja myös testattiin sitä. Päämääränä tässä mallissa on sujuvoittaa tuotantoprosesseja siten, että kaikki tahtituotannon sisältämät työsuoritukset noudattavat yhtenäistä tuotantonopeutta eli niillä on sama tahti. Miten uusi malli vaikutti työhyvinvointiin?


Työmies korjaa putkistoaKerrostalojen korjauksissa alihankinta-aste on korkea ja rakennustyö pilkotaan useisiin pieniin ali- tai osaurakoihin, jotka kilpailutetaan pienillä rakennusyrityksillä. Hankkeisiin on tullut entistä enemmän osapuolia, hankkeiden toteutusajat ovat lyhentyneet ja hankkeiden eri vaiheet limittyvät yhä voimakkaammin. Tämä aiheuttaa haasteita työmaan koordinointiin sekä työn suunnitteluun, ja niistä kärsivät eniten nimenomaan pienten alihankkijayritysten työntekijät. Työntekijät stressaantuvat ja työhyvinvointi kärsii, kun työtahtia ei ole ennakoitu ja tiedonkulku on vajavaista. Kyselytutkimuksella selvitettiin virtautusmallin käyttöönoton vaikutuksia työhyvinvointiin Constin Kitarakujan työmaalla Helsingin Kannelmäessä. Kysely toistettiin työmaan alussa, keskivaiheilla ja lopussa, jotta saatiin vertailukelpoista dataa. 

Työ on mielekästä, vaikka keskeytykset ja kiire haittaavatkin


Oma työ koettiin Kitarakujan työmaalla lähtökohtaisesti mielekkääksi, mutta työmaan häiriöt ja keskeytykset haittasivat, erityisesti ”mestan puute” häiritsi työntekoa. Suuri osa työntekijöistä kuitenkin koki vaikutusmahdollisuuksiensa työn laatuun parantuneen työmaan edetessä. Vaikka työssä oli kiire, työilmapiiri koettiin hyväksi ja kommunikaatio työmaalla riittäväksi. Erityisesti alihankkijoiden työntekijät kokivat saavansa riittävästi tukea työtovereilta. 


Työmaan työprosessit hallittiin riittävän hyvin, mutta työmaan edetessä korostui kokemus siitä, että työt eivät jakaudu tarkoituksenmukaisesti. Työntekijöiden määrä oli työntekijöiden mielestä riittämätön koko ajan ja kokemus tästäkin voimistui työmaan edetessä. Puutteita koettiin olevan myös ideoiden kuuntelemisessa ja työn kehittämiseen kannustamisessa. Tässä voi vaikuttaa myös se vastaavista kyselyistä tuttu ilmiö, että kyselyjen toistuessa työntekijät ”osaavat” muuttua kriittisemmiksi. 

Johtamiseen ja työnjohtoon oltiin melko tyytyväisiä, mutta turvallisuusjohtamisen koettiin heikentyneen työmaan edetessä. Työntekijät toivoivat työnjohtajalta enemmän palautetta ja parempaa sietokykyä kriittisen palautteen vastaanottamiseksi. Haitallista fyysistä ja psyykkistä kuormitusta työssä ei koettu. Parannettavaa löytyi lähinnä oman elämänhallinnan alueelta; terveellisestä ravinnosta ja riittävästä levosta. 

Selvää on, että virtautusmallin käyttöönotto vaikutti kokonaisuutena positiivisesti korjaustyömaan työntekijöiden työhyvinvointiin. Varmasti ei voida sanoa, missä määrin työhyvinvoinnin muutokset johtuivat jouhevammasta virtautuksesta, ja missä määrin muista kuin työmaahan liittyvistä tekijöistä; kevään myötä lisääntyneen valon määrästä, edessä häämöttävästä kesälomasta tai työmaan edetessä paremmin hioutuneista tavoista työskennellä. Vastaavia työhyvinvointikyselyitä ei ole juuri tehty, ja olisikin mainiota päästä vertaamaan kokemuksia uusilla työmailla, missä virtautusmalli on otettu nyt käyttöön.

Lisää Raksavirtaa-hankkeesta ja virtautusmallista www.tts.fi/raksavirtaa. Hankkeen toteuttivat TTS Työtehoseura ja Tampereen yliopisto. 

Työhyvintointi-kyselyhetki





keskiviikko 25. maaliskuuta 2020

Yritystyöskentelykysymyksiä ilman vastauksia - kahden lahtelaisen projektirotan tuumailuja

Soili Saikkonen ja Elina Ruokoski
Hankekirjoittelussa tarkastellaan useimmiten hankkeessa tuotettuja työkaluja tai muita jaettavaksi syntyneitä tuloksia. Toinen yleinen sisältö liittyy hankkeessa mukanaolevien tahojen case-kuvauksiin. Me kaksi projektirottaa täällä LAB-ammattikorkeakoulussa halutaan kertoa jotain ihan muuta, nimittäin omia kokemuksiamme ja fiiliksiämme hanke- ja erityisesti yritysyhteistyön tiimellyksestä.
 

Me, Soili ja Elina, teemme tiivistä yhteistyötä HENTU-hankkeessa (Henkilöstötuottavuuden kehittäminen) mukana olevien pk-yritysten ja työyhteisöjen kanssa. Hanke käsittää 6-10 omaa yritysprojektiaan. Kaikissa näissä keskitytään henkilöstötuottavuuden parantamiseen henkilöstön työhyvinvointia, osallistamista ja esimiestyötä kehittäen. Vaikka hankesuunnitelma raamittaa työskentelyämme, on jokaisessa yrityksessä aivan omanlaisensa tarpeet, marssijärjestys ja tempo.

Meillä on tapana pysähdellä aika ajoin katsomaan, ikään kuin puusta käsin reflektoiden, tekemisiämme ja kokemuksiamme. Haastattelimme toisiamme ja syntyi liuta kysymyksiä ja joitakin vastauksia.


Riittämätön riittävyys

Soilin havainnot liittyvät yritysten tarvekirjoon ja siihen, kuinka paljon voi oikeastaan olettaa voivansa auttaa.

Käsitykset siitä, mitä ulkopuolinen voi tehdä ja mitä yrityksen pitää tehdä itse, ovat melko hämäriä. Projektin tehtävänä ei lopulta ole suorittaa toimenpiteitä yrityksessä, vaan tuottaa uusia ituja tekemiseen. Kyse on pitkälti siitä, kuinka valmis yritys itse on ottamaan vastuuta kehittämisessä. Siihen todellisuuteen, missä yrityksissä eletään, ei pysty tarjoamaan 100 % ratkaisuja tai käänteentekeviä napakymppivastauksia. Auttamisen mahdollisuus on pienempi kuin auttamisen halu.

Kuinka paljon projektitoimija voi itse olettaa oikeasti vaikuttavansa? Määrä on usein vähäisempi, mitä saattaisi toivoa. Se aiheuttaa lievää kirvelyä. Entä kuinka paljon kannattaa luvata lisää tai enemmän, mitä projektisuunnitelmassa on sanottu? Yritykset tarvitsevat paljon enemmän tukea kehittämiseen, mitä ulkopuolella osataan nähdä. Mikä on riittävä määrä räätälöintiä yrityksen kannalta ja mikä ylipalvelua hankkeen kannalta? Ken tietää, niin saa kertoa.
 

Kehittämisen inha ja autuus

Elina on työskennellyt paljon yritysten kanssa. Hän näkee HENTU-hankkeen aika tyypillisenä yrittäjämäisenä ja konsultatiivisena yritysten palveluna. Luottamus on syntynyt nopeasti ja oikeastaan on yllättävää, miten nopeasti ja avoimesti yritykset alkavat puhua omista arkisista haasteista, ilman peittelyä ja kaunistelua. Tämä lisää meidän vastuuta kuunnella ja ymmärtää yritysten tiedostettuja ja tiedostamattomia tarpeita. On siis oltava kaikki aistit auki.

Projektin toteuttajien on koko ajan tarkasteltava, mikä on hankkeen puolesta mahdollista, mitä yrityksessä tarvitaan ja mikä on taustaorganisaation intressi. Työ on jatkuvaa skannausta ja kaikki kertaalleen sovittu saattaa muuttua hetkessä. Esimerkiksi yrityksen myyminen, avainhenkilön irtisanoutuminen tai koronavirus saattaa vetää pohjan pois tehdyltä työltä. Omaan työhönsä ei saa rakastua liikaa, jotta pystyy elämään muutoksissa. Valppaana olo onkin yksi tärkeä projektirotalta vaadittava ominaisuus.

Vaikeinta on tunnustaa, että ei voi tehdä kaikkea mitä haluaisi ja mitä pitäisi tehdä, esimerkiksi henkilöstön työhyvinvoinnin eteen. Me voimme ainoastaan tökkiä asioita liikkeelle. Ja se on itseasiassa sangen antoisaa työtä!

Kirjoittajat: Elina Ruokoski ja Soili Saikkonen HENTU-projektista www.hentu.fi

maanantai 23. maaliskuuta 2020

Uutta virtaa maaseudulle


Nuorten yrittäjien pienryhmävalmennus tarjoaa verkostoitumista ja yritystoiminnan sparrausta

Suomalainen ruoantuotanto puhuttaa puolesta ja vastaan, mutta erityisesti poikkeusoloissa kotimaisen elintarvikeketjun toimivuuden varmistaminen on pienelle maallemme elintärkeää. Otsikoissa on kuitenkin vähän väliä vilissyt niin jatkuva kaupungistuminen kuin väestön ikääntyminenkin. Ikääntyminen tarkoittaa väistämättä myös nykyisten viljelijöiden eläköitymistä. Kuka maatilojamme tulevaisuudessa pyörittää? 

Kuvassa: Omistajanvaihdosta suunnittelevien nuorten pienryhmä kuulemassa kokeneempien yrittäjien neuvoja onnistuneesta sukupolvenvaihdoksesta kesäkuussa 2019. Kuva(c) Jenni Vattulainen   

Vastaus löytyy sieltä, mistä ruokakin tulee: maaseudulta. Vanhempien viljelijöiden jälkiä seuraa nuorempi sukupolvi, jota sparrataan pienryhmävalmennuksissa ottamaan maatila haltuun yritysjohtamisen kautta, kokonaisuutena. Maatila kun on yritys, siinä missä mikä tahansa muukin. Erityisesti nykyisessä toimintaympäristössä, jossa joko erikoistuminen tai yksikkökokojen kasvu on maatiloille sekä maaseudulla toimiville yrityksille lähestulkoon välttämätön elinehto, on yritys- ja talousjohtamisen kulttuurin siirryttävä myös maatiloille.

Uutta Virtaa –hankkeen pienryhmävalmennuksissa on keväästä 2019 alkaen sparrattu jo parisenkymmentä nuorta tulevaa, tai jo päätoimisena toimivaa yrittäjää. Sukupolvenvaihdoksia tehdään Etelä-Savossa vuosittain useita kymmeniä, jopa satoja. Näistä parisenkymmentä tehdään päätoimista maataloutta harjoittaville tiloille. Pienryhmiin ovat tervetulleita sekä he, jotka aikovat toimia tai jo toimivat täyspäiväisinä yrittäjinä, että he, joilla on tarkoitus jatkaa yrittäjyyttä sivutoimisena palkkatöiden tai muun yritystoiminnan ohessa. Pienryhmien sisältöä räätälöidään osallistujien tarpeiden mukaan niin, että kaikki saavat valmennuksesta jotain irti.

Pienryhmäkokoontumisia on vuoden aikana yhteensä 6, ja lisäksi pienryhmään osallistuville kuuluu tilakohtainen ohjauskäynti, jonka aikana mietitään tarkemmin tilan tarpeita. Henkilöstön johtaminen ja sen kehittäminen, talouden kokonaisvaltaisempi hallinta ja investointien strateginen suunnittelu ovat olleet toimivien yritysten keskeisimpiä puheenaiheita. Sukupolvenvaihdosta suunnittelevien ryhmissä on mietitty, mistä tuleva toimeentulo muodostuu – kuinka suuri liikevaihdon tulee olla, jotta sillä elää, millaisia investointeja tulevaan yritystoimintaan tarvitsee tehdä, ja mikä tuotantosuunta on sellainen, joka yrittäjää itseään eniten kiinnostaisi. Vaikka vanhemmilla olisi ollut haaveissa, että nuorempi polvi jatkaa tilaa sellaisena kuin se on ennenkin ollut, ei toiminnan pitäminen täysin ennallaan ole välttämättä aina kaikista toimivin tai taloudellisin vaihtoehto. Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä onkin tärkeää muistaa, että oman näköisen, taloudellisesti kannattavan yritystoiminnan kehittäminen on yksi tärkeimmistä asioista, joiden avulla töistä jaksaa innostua vielä vuosikymmentenkin jälkeen!

Pienryhmissä on mietitty esimerkiksi yrittäjien omia vahvuuksia, osaamista ja mielenkiinnon kohteita. Jollekin lypsykarjan jatkaminen voi olla itsestään selvä ja järkevä valinta; jollekin toiselle erikoiskasvien viljely on lähellä sydäntä ja kolmas voi haluta kehittää emokarjatuotantoa yhdistettynä matkailuun. Omistajanvaihdoksen prosessikaan ei ole aivan yksinkertainen, ja siihen perehtyminen vie oman aikansa. Hyvänä ohjenuorana voikin todeta, että omistajanvaihdos voi ja saa viedä aikaa enemmän kuin vuoden. Tämä mielessä sukupolvenvaihdosta suunnittelevien ryhmään kannattaa osallistua jo mahdollisesti silloin, kun SPV (sukupolvenvaihdos) on vasta vilahdellut kotitilan kahvipöytäkeskusteluissa.

Useampi pienryhmäläinen on kokenut pienryhmien toiminnan hyödyllisenä oman yritystoiminnan tai sukupolvenvaihdoksessa onnistumisen kannalta. Pienryhmävalmennusten parasta antia näin vetäjän näkökulmasta on ollut, kun valmennuksen jo päätyttyä yrittäjät tulevat kertomaan, kuinka ovat arkipäiväisessä tilanteessa muistaneet valmennuksessa käytyjä asioita ja oivalluksia. Pienryhmätoiminnan suola onkin siinä, ettei mitään anneta nuorille valmiina, vaan asioita mietitään porukassa, pohtien erilaisia näkökulmia, vaihtoehtoja ja skenaarioita. Tavoitteena on sparrata yrittäjiä siihen, että he osaavat toimia toimintaympäristön nopeissa muutoksissa niin, että he pärjäävät sekä taloudellisesti että toiminnallisesti tilanteessa kuin tilanteessa. Siinä sivussa he ehkä työllistävät muutaman muunkin maaseudun yrittäjän tai asukkaan.

Uutta Virtaa on ProAgria Etelä-Savon hallinnoima hanke, jonka rahoittajina ovat ELY-keskus, Euroopan sosiaalirahasto sekä Etelä-Savon kunnat. Hanke toimii 1.6.2018-31.12.2020 Etelä-Savon alueella.



Tekstin kirjoitti hankevastaava Jenni Vattulainen ProAgria Etelä-Savosta.

maanantai 16. maaliskuuta 2020

Kurkistetaanpa kaivantoon!


Tietyö, kaivinkone ja työmiesKevään tullen avautuvat silmujen myötä myös suomalaiset tiet ja kadut. Ärsyttävät liikenneohjaukset ohi kaivantojen jatkuvat läpi koko kesän, vain tieosuudella paikkaa muuttaen. Kaivinkoneet pyörivät, kuorma-autot kulkevat aikaisesta aamusta alkaen ja normaali elämä on rajoittunutta. Ikuisesti. Siltä ainakin tuntuu. Ohikulkija ihmettelee, miksi tiet ovat aina auki ja homma ei tunnu edistyvän. Kurkistetaanpa kaivantoon.

Monttu tiessä tarkoittaa usein, että vesijohto- ja viemäriputkia uusitaan tai vaikka sähkökaapeleita korjataan. Suomessa on vesijohto- ja viemäriverkostoa kaivettuna maahan n. 150 000 kilometriä. Verkostosta suurin osa on jo käyttöikänsä päässä ja korjaustarvetta on valtavasti. Kuoppa takaa meille vettä hanaan ja jätevedet laitokselle.

Lyhytaikaiseksi suunniteltu kaivantotyö saattaa venyä joskus jopa useiden kuukausien mittaiseksi. Haasteita piisaa, ei vain urakoitsijoiden ja työvälineiden saannissa, vaan myös ahtaitten, vaikeasti työstettävien kohteitten kanssa. Kaivantotyön näkökulmasta olisi parasta, jos liikenteen voisi sulkea kokonaan työn ajaksi, mutta yhteiskunnan täytyy saada toimia mahdollisimman normaalisti silloinkin, kun työt maan alla on tehtävä. Hankalasti ohitettavat rajatut alueet on tehty turvallisuussyistä. Turvallisuus on taattava niin ohikulkijoiden kuin työntekijöiden näkökulmasta. Mitä vähemmän tilaa on työskennellä, sitä hitaampaa ja joskus jopa vaarallisempaa työnteko on. Ahtaissa olosuhteissa isojen koneiden käyttö ei ole vain hankalaa, vaan myös vaarallista. Vaikka koneissa on paljon modernia teknologiaa, ei kuljettaja pysty seuraamaan koko ajan joka suunnasta tulevia kulkijoita.

Kaivannolla aiheutuu vaaratilanteita niin työntekijöille kuin ohikulkijoille. Suoja-aitausten tarkoitus on estää asiattomilta kulku työskentelyalueelle. Aitaukset ovat tarkoituksella niin järeitä, että niitä ei pysty siirtämään ja että ne pitävät normaalivauhtia ajavat kulkuneuvot kuopan ulkopuolella. Kaivantotyömailla sattuu onnettomuuksia silloin tällöin. Rakennusteollisuuden tilastojen mukaan onnettomuuksia sattuu työntekijöille kaivannoilla reilut 1200 vuosittain. Pääosa loukkaantumisista on venähdyksiä ja luun murtumia alaraajoissa, vain muutama tapaus on johtanut kuolemaan. Tilastotietoa ei ole erikseen sortuman alle jääneistä, mutta sen on todettu olevan harvinainen, sattuessaan lähes aina kuolemaan johtava asia.

TuTu-hankkeessa mennään kohti vaikeimpia kysymyksiä ja selvitetään, miten töitä tehdään kaivannolla ja kuinka huolehditaan omasta, työtovereiden ja yleisön turvallisuudesta. Hankkeessa havainnoidaan kaivantotyön ergonomiaa ja työturvallisuutta sekä kartoitetaan työmaan kokonaistoiminnan kannalta merkittäviä pullonkauloja. Työntutkijat ovat kaivannolla päivän ajan ja tilanteita kuvataan ja videoidaan runsaasti. Havainnot, eli työntutkimuksen tulokset analysoidaan ja käydään palautetilaisuudessa läpi yhdessä työmaalla työskentelevien kanssa. Hankkeessa on kiinnitetty huomiota mm. kaivantotyömaan liikenteenohjaukseen, liikennemerkkien ja suoja-aitojen käyttöön, henkilökohtaisten suojainten käyttöön ja yhteistyöhön työntekijöiden kesken. Työhyvinvointi on merkittävä työn sujuvuuden tekijä. Kerättyjen havaintojen sekä työmaahenkilöstön toiveiden ja tarpeiden pohjalta hankkeessa kehitetään alan koulutusmateriaaleja, järjestetään koulutusta sekä kartoitetaan alan työhyvinvoinnin nykytilaa. Keskustelu omasta työstä on haasteellista, mutta kun sille antautuu, voi saada hyviä oivalluksia oman työn kehittämiseksi.

Tulosta ja turvallisuutta maarakennusalan yhteistyöllä TuTu-hanke on Työtehoseuran ja Suomen ympäristöopisto Syklin yhteishanke. Hankkeessa tutkitaan maanrakennusalan työmaaprosesseja turvallisuuden ja tuottavuuden näkökulmista. Havainnot ja huomiot muokataan koulutusaineistoiksi, joita käytetään alan ammatillisessa koulutuksessa.

TuTu-hanketta rahoittaa Hämeen Ely-keskus ESR-rahoituskanavan kautta. TuTu–hanke on käynnissä vuosina 2018-2020. www.tts.fi/tutu .

Artikkelin kirjoitti projektipäällikkö Kaisa Tolonen Suomen ympäristöopistosta SYKLI:stä.

keskiviikko 11. maaliskuuta 2020

Työelämän kehittämishankkeet luovat yrityksissä tulosta!



Osallistuminen työelämän kehittämishankkeeseen kannatti. Tilitalo Aaltosen yritysstrategia ja kasvutavoitteet täsmentyivät valtakunnallisen työelämän kehittämiseen liittyvän ja ESR-rahoitteisen OsaavaPK-hankkeen avulla. Hanke toi Tilitalolle myös avaimia laadukkaampaan henkilöstöjohtamiseen. Tilitalo sai hankkeen avulla erityisesti systemaattisuutta yritystoiminnan ja henkilöstön johtamiseen. Organisaatiossa alkoi syntyä myönteisiä muutoksia ja ne näkyivät myös hankkeen aikana tehdyissä OsaavaPK-kyselyn tuloksissa. Lisäksi positiivisina muutoksina on näkynyt työyhteisön avoimuuden ja luottamuksen lisääntyminen sekä työntekijöiden innostuksen kasvaminen kehittämistoimiin osallistumiseen.

Tilitalossa koettiin merkittäväksi hankkeesta saatu ulkopuolinen näkemys ja ohjaus toimintaan. Kehittämistyö sai tätä kautta selkeän rakenteen ja aikataulutetut tavoitteet. Yrityksessä otettiin myös käyttöön uusia konkreettisia työkaluja, joiden avulla koko henkilöstö on päässyt mukaan ideoimaan yritykselle tärkeitä kehittämiskohteita.

Hanke aktivoi yrityksen johtoa ottamaan selvästi enemmän aikaa yrityksen kehittämiselle. Aktiivisemman kehittämistoiminnan avulla tuloksia alkoi näkyä heti ja yrityksen uusi strategia sai näin alkunsa. Strategiatyön lisäksi yrityksessä laajennetaan verkostoja sekä panostetaan myynnin ja markkinoinnin kehittämiseen. Kasvutavoitteista on tullut samalla mitattavia ja kehittämistyö on jatkuvaa.

OsaavaPK-hankkeessa valmennettiin pk-yritysten johtoa erityisesti uudistumiskyvykkyyden asioissa. Hanketta koordinoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina olivat LUT-yliopisto sekä Työterveyslaitos.

 

Raumalainen Tukimet Oy osallistui valtakunnalliseen, ESR-rahoitteiseen Työkaari kantaa – tuottavaa työhyvinvointia -hankkeeseen. Hankkeessa ovat mukana Teknologiateollisuus ry, Teollisuusliitto ry, Ammattiliitto Pro ry ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry. Teknologiateollisuus toimii hankkeen päävastuullisena toteuttajana.

Työkaari kantaa -hankkeessa parannetaan työhyvinvointia, pidennetään työuria ja edistetään tuottavuutta teknologiateollisuuden yrityksissä. Yrityksille tehtiin hankkeen alussa työhyvinvointi- ja tuottavuusanalyysit, jotka toimivat kehittämissuunnitelmien pohjana. Yritykset ovat saaneet hankkeessa myös muun muassa valmennusta, verkko-opetusta, vertaissparrausta ja ne ovat osallistuneet teematyöpajoihin.

Tukimetissä yrityksen ilmapiiriä ja työkulttuuria haluttiin kehittää avoimemmaksi ja osallistavammaksi. Hankkeen avulla yrityksen oma henkilökunta pääsikin vaihtamaan ajatuksia toimintatavoista toisten yritysten edustajien kanssa. Yrityksessä tätä pidettiin erityisen arvokkaana. Hanke aktivoi lisäksi siirtymään tiimityöhön ja ottamaan uuden kehittämistyökalun käyttöön.

Yrityksessä käyttöönotetut kaksi tuotantotiimiä lisäsivät avoimuutta, sitoutumista ja yhteistyötä sekä paransivat koko henkilöstön osallistumista kehittämiseen. Samalla työhyvinvointi lisääntyi, kun työntekijöillä on tunne siitä, että heidän toiminnallaan on selvää vaikutusta.

Tuottava ja tuloksellinen työelämä -koordinaatiohanke viestii työelämän kehittämishankkeisssa syntyneistä onnistumisista, hyvistä käytännöistä, työkaluista ja yritystarinoista. OsaavaPK- ja Työkaari kantaa - tuottavaa työhyvinvointia -hankkeiden onnistumiset ja yritystarinat ovat tästä esimerkkejä. ESR-rahoitteista ja valtakunnallista hanketta hallinnoi Hämeen ELY-keskus.

Helsingin Sanomat julkaisi Yritysvastuu-teemaliitteen 11.3.2020. Julkaisussa ovat esillä OsaavaPK-hanke ja hankkeessa mukana ollut jyväskyläläinen yritys Tilitalo Aaltonen. Työkaari kantaa - tuottavaa työhyvinvointia -hankkeeseen osallistui julkaisussa mukana oleva Tukimet Oy.

Artikkeli on luettavissa sähköisesti 17.3.2020 saakka osoitteesta https://newspool.fi/uudistumiskykya-henkilostojohtamisella/