torstai 18. huhtikuuta 2019

Toiminnanohjausjärjestemällä TuotToa yrityksille

TuotTo -hankkeessa kehitetään yritysten logistiikkatoimintaa parantamalla tuottavuutta ja tukemalla työhyvinvointia digitalisoituvassa ja muuttuvassa logistiikkatyössä. TuotTo –hankkeen asiantuntijat auttavat pienyrityksiä arvioimaan, millaisesta toiminnanohjausjärjestelmästä kukin yritys saa parhaan hyödyn ja miten yritys voi hyödyntää järjestelmää tehokkaimmin.

Työtehoseuran kehittämispäällikkö Minna Mattila-Aalto haastatteli Työterveyslaitos TTL:n Arja Ala-Laurinahoa aiheesta: Toiminnanohjausjärjestelmillä lisää tuottavuutta ja työnhallintaa pienyrityksiin.

”Järjestelmän toimivuus riippuu sitä, miten hyvin se tukee pienyrityksen työprosesseja”, korostaa Arja Ala-Laurinaho. Hän toimii vanhempana asiantuntijana Työterveyslaitoksella (TTL), joka yhdessä TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja TTS Työtehoseuran kanssa kehittää pienyritysten varasto- ja logistiikkatoimintojen tuottavuutta yhteishanke TuoTossa. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR).

Digitaalisen toiminnanohjausjärjestelmän hyödyt on punnittava tarkoin järjestelmää hankittaessa ja usein pienyrittäjälle suurten yritysten tarpeisiin kehitetyt järjestelmät ovat liian kalliita. Sitä, millaiseen toiminnanohjausjärjestelmään kannattaisi investoida, pitää harkita myös miettimällä järjestelmään ominaisuuksia, jotka palvelevat parhaiten pientä yritystä.

Toiminnanohjausjärjestelmä voi olla myös edullinen tai esimerkiksi Google –kalenteria voi hyödyntää palvelemaan näitä tarpeita ilmaiseksi. Järjestelmää hankittaessa kannattaa myös miettiä käyttäjiä: käyttääkö järjestelmää johto, esimiehet vai koko henkilöstö? Ja riittääkö että esimerkiksi yrittäjä tai työnjohto päivittää tuotantoon kuluneen materiaalin päivän päätteeksi vai pitäisikö tiedon olla ajantasainen ja kaikkien nähtävissä? Yhdessä keskustelemalla löytyy se paras ja tuottavin ratkaisu.

Kun työntekijöillä on mahdollisuus osallistua ja kehittää työtä yhdessä, se edistää työhyvinvointia, työhön sitoutumista ja on avain työn tuottavuuden kehittämiseen.

Arja Ala-Laurinaho


Minna Mattila-Aalto

perjantai 12. huhtikuuta 2019

Työelämän kehittäjät oppivat ajattelemaan työn murrosta isosti


Valtakunnalliset Euroopan sosiaalirahaston rahoittamat työelämän laadun ja tuottavuuden kehittämiseen keskittyvät hanketoteuttajat kokoontuivat yhteisille kehittämispäiville Kirkkonummen Majvikiin helmikuun 5. -7. päivä. Lumipyryisessä ja upeassa merimaisemassa tutustuttiin ja verkostoiduttiin ympäri Suomea kokoontuneisiin kehittäjäkollegoihin. Yhteiseen tapaamiseen tulivat edustajat kaikista meneillään olevasta 13 valtakunnallisesta hankkeesta. Tuottava ja tuloksellinen työelämä –koordinaatiohanke oli suunnitellut kehittämispäivät yhdessä hankkeiden rahoittajan sekä Intotalon ja Mukamas learning designin toimijoiden kanssa. Ohjelmassa oli ajankohtaisia työn murrokseen liittyviä puheenvuoroja, verkostoitumista, yritysasiakkaiden kehittämishaasteita ja niistä vertaisoppimista sekä jaettiin hyvien käytäntöjä yhdessä oivaltaen. Fasilitaattoreina toimivat Ollis Leppänen ja Paula Äijänen.

Työelämää koskevat muutostrendit, etenkin teknologiakehitys on yhä nopeampaa, osa ammateista katoaa ja uusia ammatteja syntyy samalla, kun työn toimintatavat muuttuvat. Työpaikkojen arjessa on haettava muutoksessa selviämisen keinoja inhimillisistä asioista. Työhyvinvointi on nostettu Euroopan sosiaalirahaston rahoittamissa hankkeissa tuottavuuden kehittämisen rinnalle ja siitä toivotaan työpaikoille kilpailutekijää esimerkiksi imagon rakentamisessa. Valtakunnallisten hankkeiden toimijat tekevät pitkäjänteistä työtä yritysten työelämän laadun ja tuottavuuden kehittämisen kanssa hihat käärittyinä ja sormet savessa. Kehittämispäivillä vaihdettiin toimijoiden kesken kokemuksia, jotta pyörää ei tarvitse viime vuonnakaan viimeisimpänä rahoituksen saaneiden hankkeiden keksiä uudelleen. Yksi päivien keskeisen kysymys oli, että kuinka yritykset saadaan innostumaan ja jatkamaan kehittämistyötä myös hankkeen avun jälkeen.

 

 

 




















Keksijä, futuristi, säveltäjä ja start up –yrittäjä Perttu Pölönen johdatteli asiantuntijapuheenvuorossaan osallistujia pohtimaan työelämän isoa kuvaa otsikolla: ”Tuottavuus ja hyvinvointi yrityksissä, mihin maailma on menossa?”. Kuulimme kokemuksia Piilaksosta ja virittäydyimme Pertun saatteiden myötäpäivien teemoihin, mielessämme Pertun ohjeet ”kun mikään ei ole varmaa, niin kaikki on mahdollista”.
 
 

 



















Merja Hoffrén-Mikkola maaseutuyrittäjien kehittämiseen kohdistuneesta DiDiVe-hankkeesta piti puheenvuoron aiheesta:”Mittaaminen ja uudet teknologiat työelämän kehittämisessä”, jonka jälkeen pöytäkeskusteluissa Pertun ja Merjan johdatuksella jatkettiin erilaisten teknologisten sovellusten ja mittareiden tarkoituksellisuuden pohtimista. Mitä tulisi mitata yrityksen tai organisaation työhyvinvoinnin ja tuottavuuden näkökulmasta katsoen? Näyttää siltä, että työelämässä erilaiset tekniset sovellukset valtaavat mahdollisesti työpaikkojenkin arkea jatkossa yhä enemmän ja pohdimmekin niiden eettisiä puolia osallistujajoukolla.
 
Fasilitaattoreiden innoittamana pureuduttiin porukalla ja pienemmissä ryhmissä tulevaisuuden malliin yritysten ja organisaatioiden työelämän laadun ja tuottavuuden kehittämisessä. Ryhmätöissä piti ajatella ”isosti” ja niistä saatiin tulosten purkuhetkeen erinomaisia ajatuksia ja tuotoksiareflektoitavaksi. Hanketoteuttajien sparraajina toimivat yrittäjä Anu Paju Pikkunoidasta ja hallitusammattilainen Martti Artama. Asiantuntijoiden avustuksella luotiin suuntaviivoja yritysten kanssa tehtävään kehittämistyöhön ja asiantuntijat haastoivat kehittäjiä tuomalla terveisiä yrittäjien arjesta ja siitä, miten he näkevät hankkeet kehittämiskumppaneina. 
Työelämän ja kestävän hyvinvoinnin asiantuntija Arto O. Salonen kertoi meille ”Mistä meidän täytyy nyt puhua”. Arton puheenvuoro herätti vilkasta keskustelua suomalaisesta menestystarinasta elämänlaadun perimmäisissä kysymyksissä. Arto rohkaisi puhumaan muusta kuin tuottavuudesta, koska globaalisti olemme hyvinvoinnin näkökulmasta isojen haasteiden äärellä jo nyt. Hyvinvointi ei hänen mukaan ole vain aineellista, vaan siinä tulisi tukea inhimillisiä asioita yhä enemmän. Hukkaamme kansana upeat mahdollisuudet, jos emme osaa kääntää Suomen mahdollisuuksia todellisiksi voimavaroiksi hänen mukaansa.

 
 

 























Tutkija Tommy Ålander TK-Evalista kertoi päivien päätteeksi tuloksia ohjelmakauden ulkoisesta arvioinnista, missä he tekevät yhteistyötä koordinaatiohankkeen kanssa päättyneiden hankkeiden tulosten vaikuttavuusarvioinnissa. Viime vuonna tehdyn 25 hankkeen otannan perusteella on nähtävissä, että työelämän laatu ja tuottavuus paranevat työpaikoilla silloin, kun kehittämistyötä tekee johto sekä henkilöstö yhdessä ja niin, että kaikilla on mahdollisuus osallistua oman työnsä kehittämiseen. Arviointituloksista on havaittavissa, että näkökulmat kehittämiseen ovat työpaikoilla laajentuneet työhyvinvoinnin huomioimisen kautta. Yhteinen viestiminen hankkeiden tavoitteista, toimenpiteistä ja saavutuksista koettiin tärkeäksi ja askeleet jatkon tiiviimmälle yhteistyölle luotiin päivien aikana. Hankkeet mitkä päättyvät vuonna 2019 jatkavat päivien jälkeen yhteistyötä tulosten mahdollisessa yhteisessä viestinnässä ja koordinaatiohanke kokoaa toiminnassa olevia hankkeita yhteiskehittämiseen sekä vertaisoppimiseen sähköisen fasilitointialustan kautta.

 
 

 
Kehittämispäivien päättyessä ja osan hankkeista jo ehtiessä lähteä kotimatkalle todettiin, että olemme työelämän kehittämisen ydinporukkaa. Hanketoteuttajissa on toimijoita muun muassa kunnallisista kehittämisyhtiöistä, ammattikorkeakouluista, Työterveyslaitokselta, yliopistoista, Teknologiateollisuudesta, toisen asteen ammatillista oppilaitoksista ja kuntatyönantajista. Tällä iloisella ja tulevaisuuteen katsovalla joukolla viedään työpaikkojen arjen kehittämisiä hyvällä otteella eteenpäin. Lisätietoa hankkeista "valtakunnalliset" sivuilla.


 
Kuvat Paula Äijänen ja Pirjo Koskelainen
 
 
 

perjantai 21. joulukuuta 2018

METSÄSTÄ TUOTTOA TYÖHYVINVOINNILLA


Metsä-Kiesit on kymmenen henkilöä työllistävä, asiakkaiden ja metsänomistajien arvostama koneellisen metsänkorjuun sekä maanmuokkauksen osaaja. Metsä-Kiesit on alusta alkaen sisäistänyt omassa toiminnassaan vahvan asiakaslupauksen merkityksen ja sen laadukkaan lunastamisen vaatimukset. Vahva asiakasnäkökulma sekä muutokset asiakkaiden toiminnassa ja metsänomistajien tarpeissa ovat olleet merkittäviä tekijöitä yrityksen toiminnan ja kaluston kehittämisessä. Metsä-Kiesit on myös hyödyntänyt toimialan voimakasta teknologiakehitystä kehittäessään niin kalustoaan, kuin henkilöstönsä osaamista. Työn tehokkuuden kehittämisen rinnalla ovat kehittyneet tasavertaisesti toimintaympäristön eli metsäluonnon vaaliminen sekä turvallisuus ja työergonomia-asiat. Digitaalisaatio vaikuttaa myös Metsä-Kiesit Oy:n tulevaisuuden toimintaan ja sen kehittämiseen jo tänään.

Työhyvinvoinnin merkitystä yritykselle on mietitty myös Metsä-Kiesit Oy:ssä ja asioiden jouduttamiseksi on ryhdytty tuumasta toimeen.

Kun strategiana on tuottaa laadukkaita puunkorjuun palveluita, visiona on olla laadukkain puunkorjuuyritys sekä halutuin työnantaja alueella ja arvoina rehellinen ja vastuullinen toiminta yrittäjänä ja työnantajana sekä tavoitteena olla omalta osaltaan auttamassa urakanantajaa lisäämään markkinaosuuttaan alueellaan, niin tämä kaikki on mahdollista saavuttaa ammattitaitoisella ja sitoutuneella henkilöstöllä ja ajanmukaisella kalustolla. Näin kertoo Anna-Maija Kiesiläinen, joka toimii yrityksen henkilöstö- ja taloushallinnosta vastaavana ja yhytti yrityksen mukaan myös valtakunnalliseen Log-Inno –hankkeeseen.


 
(Valokuva Metsä-Kiesit Oy)

Miten sitten se ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö saadaan ja myös pysymään yrityksessä? Metsä-Kiesit Oy:ssä on ymmärretty henkilöstön hyvinvoinnin merkitys yrityksen tulokselle: hyvinvoiva työntekijä on sitoutunut ja innostunut ja tuo sitä kautta oman panoksensa muidenkin viihtymiselle. Johto on sitoutunut kuuntelemaan ja kuulemaan sekä huomioimaan erilaiset henkilökohtaiset elämäntilanteet päivittäisessä toiminnassa. Periaatteena yrityksellä on kaikkien pitäminen ”kyydissä mukana” niin tiedollisesti, taidollisesti kuin ”kunnollisestikin”.
Anna-Maijan mukaan työskentelypuitteet kuten autot ja koneet pidetään kunnossa. Työterveyshuollon kanssa on toimiva yhteistyö ja työterveyshuolto, samoin vakuutukset ovat hoidettu kattavasti, hyvinvointiin liittyviä aiheita ja asioita käsitellään ja henkilöstöä koulutetaan säännöllisesti. Henkilöstöllä on käytössä Ilmarisen Parempi Vire mobiilisovellus ja ePassi. Hyvinvointiasiat pidetään esillä ja niihin kannustetaan ja innostetaan ihmisiä eri tavoin. Lomat ja vapaapäivät on pidettävä ja työaika on mahdollisimman joustava. Palautetta annetaan riittävästi puolin ja toisin, eli toimivat keskustelukanavat ja –välit mahdollistavat avoimen ja kannustavan ilmapiirin. Näin jokainen tulee kuulluksi, ja se puolestaan on avain keskinäiselle yhteisymmärrykselle, yhteen hiilen puhaltamiselle ja erilaisuuden hyväksymiselle.
Metsä-Kiesit Oy:ssä ymmärretään, että ”emme ole täydellisiä, mutta teemme parhaamme ja aina voi kehittyä”. Haasteet eivät ole uhka vaan mahdollisuus. Anna-Maijan mukaan ESR -hankkeista voidaan saada konkreettista hyötyä ja eniten yritys hyötyisi ”rinnalla kulkijasta”, joka olisi mukana tukena ja apuna, kun kehittämiskohteita yritystoiminnassa havaitaan. Anna-Maija kertoo hankkeen myötä heränneen kysymyksen; mitä pitäisi tehdä että yritykset ymmärtäisivät työhyvinvoinnin merkityksen yrityksen menestymisen mahdollistajana?
 


(Valokuva Anna-Katri Hänninen)

Lisätietoa yrityksestä http://metsakiesit.fi/
 
 
 


 




 


perjantai 7. joulukuuta 2018

Mikroyritykset ottivat kokeiluoppia start up –yrityksistä


Kokeile, arvioi, opi ja uudistu

Niin totta monessa mikro- ja pk-yrityksessä: työpäivät venyvät iltamyöhään, eivätkä yrittäjän aika ja puhti riitä enää yrityksen kehittämiseen. Kevyesti kasvuun -hankkeessa etsittiin ratkaisuja matalan kynnyksen kokeiluista, jotta uudistumisen pyörä saataisiin pyörimään.

Mutta miten luodaan muutosmyönteisyyttä? Mistä ammennetaan rohkeutta tehdä asioita toisin tai uskallusta kokeilla uusia tuotteita tai palveluja? Tällaisia kysymyksiä pyöri projektipäällikkö, tohtorikoulutettava Hannele Väyrysen mielessä, kun hän kaksi vuotta sitten aloitti hankkeen kokoamisen.

Tampereen teknillisen yliopiston johtamaan Kevyesti kasvuun-hankkeeseen osallistuivat Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK, Turun ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Kumppanusten hyvät kokemukset lean start up -ajattelusta opetuksessa ja yritysyhteistyössä johtivat siihen, että uudistumisen, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin haasteita päätettiin ratkaista ketterien kehittämiskokeilujen avulla.

– Kokeilukulttuurihan on ominaista alkaville start up -yrityksille. Ne toimivat juuri näin: notkeasti, kokeillen ja tekemäänsä jatkuvasti arvioiden. Tässä hankkeessa lean start up -menetelmä palveli varsinkin uudistumista ja uuden oppimista.

Hankkeeseen osallistui 39 yritystä eri toimialoilta. Mukana oli yksinyrittäjistä pitkälti yli sata henkeä työllistäviin yrityksiin. Osalla oli takanaan kymmenien vuosien historia, osa yrityksistä oli perustettu äskettäin.

– Osallistujien erilaisuus oli suuri rikkaus. Erilaisuuden ja toimialariippumattomuuden hyödyt kävivät ilmi varsinkin yhteisissä tapaamisissa ja workshopeissa. Niissä eri alojen yritykset ohjasivat toisiaan, elintarvikealan yritys saattoi antaa kokemusperäisiä vinkkejä konepajalle, Väyrynen kertoo. 

Huomiota työhyvinvointiin

Yritysten kehittämis- ja uudistamistarpeisiin päästiin kiinni aloituskyselyllä, minkä jälkeen tarpeita työstettiin yhteisissä workshopeissa. Vähitellen yrityksille alkoi syntyä kehitysideoita, joita ne halusivat kokeilla.

– Jossakin yrityksessä kehittämistarve oli voinut kyteä pitkään. Kun se tehtiin näkyväksi hanketyöskentelyssä keskustelujen, visualisoinnin ja omien pohdintojen avulla, yritys rohkaistui ottamaan askelen eteenpäin ja aloittamaan konkreettisen muutoksen suunnittelun.

Kevyesti kasvuun on ESR-hanke, missä keskeisiin teemoihin kuului myös työhyvinvoinnin kehittäminen. Työstä palautumiseen ja henkilökohtaisen työhyvinvoinnin seurantaan erikoistunut TAMK teki hankkeessa mittauksia, joiden pohjalta yritykset tekivät omia työhyvinvointisuunnitelmiaan.

Harvinaisia hetkiä mikroyrittäjille

Minkälaisia kokeiluja yritykset sitten tekivät? Yleensä ne olivat arkisia toimintatapojen uudistuksia, mutta muutamissa yrityksissä päädyttiin jopa tuotannon uudelleenjärjestämiseen.

– Yrityksissä otettiin käyttöön uusia työkaluja yhteiskehittämiseen. Draivi viedä asioita eteenpäin kasvoi. Monelle operatiiviseen työhön uppoutuneelle mikroyrittäjälle osallistuminen antoi harvinaisen tilaisuuden pysähtyä ja pohtia oman yrityksensä tulevaisuutta. Ajatusten siemenistä voi versoa ajanoloon jotain uutta, Väyrynen sanoo.

Kehittäminen hankkeen puitteissa ei päässyt joka kerta maaliin, mutta se ei ole välttämättä huono asia. Kokeilukulttuurin mukaisesti toteutus voi olla kypsyttelyn jälkeen ensimmäistä ideaa parempi.

o o o

Tuotannon työkaluja ja vertaistukea workshopeista

Kevyesti kasvuun -hankkeessa syntyi konkreettisia tuloksia: Uusi rationalisoinnin työkalu. Työkalu tuotannon seurantaan. Tuotannon läpimenon sujuvoittaminen. Rohkaisua ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.

Seitsemän vuotta sitten Suomen Proteesimestarit Oy:n autotallissaan perustanut Pekka Keski-Orvola kertoo viime vuosien ankarasta työtahdista. Nykyään viiden työntekijän yritys on kasvanut vuosittain 15–20 prosenttia. Samaan aikaan yrittäjän työpanos on ollut kaksinkertainen hänen opettaessaan uutta työntekijää.

– Saimme hankkeesta työkalun tuotannon sujuvoittamiseen ja seurantaan. Minulle oli tärkeää saada myös vahvistus sille, että tapamme tehdä on oikea. Toimimme oppipoika-kisälli-mestari-periaatteella ja teemme yksilöllisiä ja räätälöityjä apuvälineitä, kun alan valtavirta kulkee päinvastaiseen suuntaan, Keski-Orvola sanoo.

Mika Paakkari Hämeen Pussitehdas Oy kertoo saaneensa yhteisistä tilaisuuksista ja workshopeista vertaistukea uuden tuotannon seurantatyökalun lisäksi.

– Esityksistä jäi asioita elämään ja käytettäväksi ehkä myöhemmin. Mieleeni jäivät muiden yrittäjien kokemukset ja yhteiset keskustelut. Huomasin, etten ole pohdinnoissani yksin.

Mikon Leipä Oy:n Henri Lehtimäki kuvaa perinteikkään yrityksen kehittämislistaa pitkäksi, vaikka paljon on tehtykin resurssien puitteissa ja lean-ajattelun mukaisesti asiakasarvo edellä. Tällä kertaa huomiota suunnattiin markkinoinnin tehostamiseen ja tuotannon rationalisointiin digitaalisin keinoin. Työ jatkuu hankkeen jälkeen.

Viimeisessä workshopissa käsiteltiin uusia liiketoimintamalleja hallitun kasvun keinoina. Eväitä omaan työhönsä hankkivat Anu Pakkanen ja Pekka Keski-Orvola Suomen Proteesimestarit Oy:stä, Henri Lehtimäki Mikon Leipä Oy:stä ja Mika Paakkari Hämeen Pussitehdas Oy:stä.

 
Ymmärrys kehittämisestä syveni

Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on mikroyritykselle iso asia. Neljä vuotta sitten perustetussa Luova toimisto Pilkkeessä asia oli ajankohtainen hankkeen alkaessa.

– Puhuimme rekrytoinnista ensimmäisissä workshopeissa, ja saimme muilta arvokasta vertaistukea ja kannustusta. Rohkaisu tuki päätöstämme palkata graafinen suunnittelija vakituiseen työsuhteeseen, kertoo yrittäjä Kreetta Haaslahti.

Luova toimisto Pilke sai alkunsa Haaslahden ja Julia Hannulan ideasta luoda itselleen kiva, omien arvojen mukainen työpaikka. Työtä on ollut yli oman tarpeen, minkä seurauksena yrittäjät ovat miettineet jo pitemmän aikaa kasvun mahdollisuuksia.

Kevyesti kasvuun -hankkeeseen heidät houkutteli varsinkin mahdollisuus kuulla muiden, vastaavassa tilanteessa olevien kokemuksia.

– Aloitimme oman yrityksemme arvontuottokuvauksen työstämisen ja saimme siihen apua ja sparrausta. Vielä emme ole maalissa. Asiakasarvo on saatava ensin kristallinkirkkaaksi itsellemme, vasta sen pohjalta voimme kehittää tuotteitamme ja toimintaamme.

Naisten suhde kehittämiseen on ollut aina avoin, mutta ymmärrys säännöllisen kehittämisen tarpeellisuudesta syveni.

– Fiilikset ovat nyt hyvät. Meillä on kevääksi alustava aikataulu strategiakeskusteluille ja toimintafilosofian edelleen työstämiselle. Ehkä otamme mukaan ulkopuolisen asiantuntijan keskustelun virittäjäksi, Haaslahti suunnittelee.

 
Hankkeen jälkeen on hyvä fiilis jatkaa strategiatyötä, sanovat yrittäjät Kreetta Haaslahti (oik.) ja Julia Hannula.
 
 
MIKÄ? Kevyesti kasvuun

 o 1.2.2017–31.1.2019 toteutettava ESR-hanke
o Tavoitteena henkilöstöä sitouttamalla parantaa yritysten kehittämiskyvykkyyttä, tuottavuutta ja työhyvinvointia.
o Hanketta koordinoi Tampereen teknillinen yliopisto hankekumppaneinaan Tampereen ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto.
o Menetelminä yrityksen sisäinen lean start up -ajattelu ja ketterät kokeilut.
o Mukana 39 erikokoista yritystä usealta eri toimialalta.
o Painotus mikroyrityksissä.
 
Lisätietoa hankkeessa mukana olevien yritysten kehittämisestä


 


 

 

torstai 29. marraskuuta 2018

SoteNavi- hanke herättää organisaatiot tiedostamaan uusia osaamistarpeitaan

SoteNavi on pienten ja keskisuurten hyvinvointialan yritysten sosiaali- ja terveysalan rakennemuutoksen valmennushanke. Hankkeen tarkoituksena on lisätä työhyvinvointia ja tuottavuutta muun muassa kehittämällä monipuolista osaamista yrityksissä ja järjestöissä. SoteNavi-hankkeen lähtökohtana on ajatus siitä, että osaavat työntekijät ovat hyvinvoivia ja tuottavia. Hankkeessa on noussut esille erityisesti digitalisaatioon liittyvät osaamistarpeet: digiosaaminen, digimarkkinointi ja toisaalta digitalisaation varjopuolena teknostressi. Myös itseohjautuvuus nähdään hankkeen organisaatioissa yhä vahvemmin tulevaisuuden työelämän osaamisvaateena. Seuraavassa nämä käsitteet avataan ja tuodaan esille hankkeessa esille tulleita mahdollisuuksia tämän osaamisen lisäämiseksi.

Digiosaaminen

Digitaalisuus käsitteenä mahdollistaa, hämmentää ja aiheuttaa keskustelua monista näkökulmista. Digitaalista palvelua kuvaa mm.: saavutettava, käytettävissä missä tahansa ja miltei milloin tahansa, suhteellisen vaivaton käyttää, toisaalta internet-yhteyden ja käyttäjäosaamistakin vaativa. Toimiva digitaalinen palvelu toimii, mikäli se on käyttäjälähtöisempi kuin aiemmin tuotettu palvelu. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa digitaalisuudelta odotetaan paljon. Digitaalisuus helpottaa kansalaisen tiedonsaantia, aikojen varausta tai mahdollistaa palvelun jopa kokonaan. Työntekijäpuolella kannetaan huolta digitaalisen palvelun inhimillisyydestä tai siitä, viekö digitaalisuus sote-alalta työt. Hankkeessa pohditaan digitaalisuuden mahdollisuuksia, käsitellään siihen liittyviä uhkia ja keskustellaan avoimesti sosiaali- ja terveysalan rajapinnat ylittäen.

Digimarkkinointi

Koska lähes kaikki ihmiset ovat nykyisin tavalla tai toisella verkossa, on luontevaa hyödyntää verkkoa potentiaalisten asiakkaiden tavoittamiseen, brändin ja tunnettavuuden luomiseen. Digimarkkinointi on kustannustehokasta ja sen avulla voidaan kohdentaa markkinointiviestintä halutulle kohderyhmälle. Digimarkkinointia on kaikki digitaalinen markkinointiviestintä kuten esimerkiksi kotisivut, hakusanamainonta, hakukoneoptimointi, sosiaalisen median hyödyntäminen, mobiilimarkkinointi ja sähköpostiviestintä. Digimarkkinoinnissa onnistuminen vaatii hyvän digimarkkinoinnin strategian ja resursseja sen toteuttamiseen. Digimarkkinoinnin vaikuttavuutta voidaan mitata, jolloin voimavarat voidaan kohdistaa todistetusti vaikuttaviin menetelmiin. Mikäli omassa yrityksessä ei ole resursseja toteuttamiseen saatavilla, voi hyödyntää alan osaajia tai tehdä esimerkiksi oppilaitosyhteistyötä.

Teknostressi

Digitalisaation kehityksellä on myös varjopuolensa, teknostressi. Teknostressillä tarkoitetaan stressiä, jonka aiheuttaa ICTn käyttö työssä ja se on yksi työstressin muoto. Ratkaisuna teknostressiin esitetään pysähtymistä stressiä aiheuttavien tekijöiden äärelle ja niiden muokkaamista omiin tarpeisiin sopiviksi.

Itseohjautuvuus

Työelämän muutosvauhti vaatii työntekijöiltä myös yhä enemmän itseohjautuvuutta.  Itseohjautuvuudella tarkoitetaan henkilön kykyä toimia omaehtoisesti ilman ulkopuolisen ohjauksen ja kontrollin tarvetta. Itseohjautuvuuden edellytyksenä on, että työntekijä on motivoitunut, hänellä on selkeä päämäärä työssään ja myös työssä tarvittava osaaminen päämäärän saavuttamiseksi.

SoteNavi-hanke toteutetaan vuosina 2017-2019 ja kuuluu valtakunnalliseen ESR toimenpidekokonaisuuteen Tuottavaa ja tuloksellista työelämää yhteistyöllä. Hankkeen toteuttavat Turun ammattikorkeakoulu (koordinaattori), Tampereen ammattikorkeakoulu, Etelä-Pohjanmaan terveysteknologian kehittämiskeskus ry ja Opintotoiminnan keskusliitto ry/Opintokeskus Sivis.

Sotenavi-hankkeen Tampereen ammattikorkeakoulun toimijat Merja Sinkkonen, Taru Lehtimäki ja Heli Leskinen
Katso lisää: https://sotenavi.turkuamk.fi/


 

 

 

 

 

 

tiistai 6. marraskuuta 2018

Työelämän imussa ympäri Suomea

Tuottava ja tuloksellinen työelämä- koordinaatiohankkeen projektihenkilöt Pirjo Koskelainen ja Minna Issakainen tuntevat työelämän murroksen nahoissaan. Työhön liittyvien muutosten perässä pysyminen edellyttää valtakunnallisessa kehittämistehtävässä energisyyttä ja tehokkuutta sekä omistautumista uuden ajattelulle. Työelämä kehittyy sisältäpäin työpaikka kerrallaan ja verkostoyhteistyön avulla.

Hämeen ELY-keskuksen Työllisyys, yrittäjyys ja osaaminen -yksikössä kotipesäänsä pitävä hanke on keskittynyt koordinoimaan valtakunnallista toimenpidekokonaisuutta "Tuottavaa ja tuloksellista työelämää yhteistyöllä" Erityistavoitteessa 7.1 "Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen" on rahoitettu vuodesta 2014 lähtien sekä valtakunnallisia että alueellisia ESR- hankkeita yhteensä 189 kappaletta. Näihin on sidottu valtion ja Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta yhteensä lähes 57 miljoonaa euroa. Kehittämistoimintaan on osallistunut mikro- ja pk-yrityksiä jo lähes 6700, kuntatyöpaikkoja ympäri Suomea sekä järjestöjä. Koordinaatiotehtävä on erittäin laaja ja monitahoinen sekä sisällöllisesti että työelämätoimijoiden määränä ja kehittämisverkostoina.  

 
Työelämän kehittämisen erityisteema tänä vuonna on luottamus työpaikoilla
 

Tämän päivän työelämässä työlle määritellään uudenlaisia merkityksiä ja sen toivotaan tuottavan tekijöilleen parempaa hyvinvointia ja sitä kautta organisaatioille parempaa tulosta. Tämän vuoden erityisteema työelämän kehittämisessä on luottamus työpaikoilla. Se kulminoituu hyvään esimiestyöhön. Organisaation jäsenet voivat sitä paremmin, mitä paremmat sosiaaliset suhteet sekä esimiesten että henkilöstön välillä vallitsee. Luottamuksen ja avoimen ilmapiirin rakentaminen on ennen kaikkea esimiesten ja johdon välttämätön tehtävä työpaikan hyvinvoinnin ja tuloksen rakentamisessa. Kun teknologiakehitys puskee vimmalla eteenpäin, osa ammateista katoaa ja työn toimintatavat muuttuvat, on haettava muutoksessa selviämisen keinoja inhimillisistä asioista. Työhyvinvointi on nostettu tuottavuuden kumppaniksi ja myös kilpailutekijäksi työpaikkojen imagon rakentamisessa. Tätä kaikkea kehittämistyötä tehdään toimenpidekokonaisuuden hankkeissa, mitä koordinaatiohanke koordinoi.

Toimenpidekokonaisuudesta rahoituksen saaneiden ja päättyneiden hankkeiden tulosten arviointi on osa koordinaatiohankkeen työtä yhteistyössä hallintoviranomaisen tilaaman ulkoisen arvioijan kanssa. Arviointityön kautta löydetään pilotoituja ja kokeiltuja työelämän laadun kehittämisen malleja, joita Hämeen ELY-keskuksen hanke tarjoaa valtakunnallisesti hyödynnettäväksi tulevissa maakuntauudistuksen kasvupalveluissa. Projektihenkilöstö kokee oman työnsä merkitykselliseksi ja vaikuttavaksi juuri nyt isojen muutosten keskellä. Työssä on valtavasti imua, millä jaksaa reissata ympäri Suomea.

Projektihenkilöstön viserryksiä voi seurata osoitteissa @IssakainenMinna ja @PirjoKoskelain1

(Kuvassa Pirjo Koskelainen ja Minna Issakainen Tampereen asemalla.)