Selvitykset

Järjestötyöpaikkojen työelämän laadun selvitys tehtiin v. 2017.
Selvityksen toteutti tutkija Esa Jokinen Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksesta.

Valtakunnallisten hankkeiden ulkoinen arviointi vuonna 2017

TK-Eval teki 2017 aikana ulkoisen arvioinnin valtakunnallisen ESR-toimenpidekokonaisuuden Tuottavuutta ja tuloksellista työelämää yhteistyöllä toteutuksesta, minkä koordinaatiohanke Hämeen ELY-keskuksesta tilasi. Arvioinnin tarkastelun kohteiksi valikoitui neljä ESR-kehittämisohjelmassa toteutettavaa valtakunnallista hanketta (DigiSyke, KunTeko 2020, STRATOS ja Työn ilolla tuottavuutta ja kilpailukykyä).
Tuottaako työhyvinvointi?

Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelman arvioinnin lisätyö

TK-Evalin vuonna 2019 toteuttamassa Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelman arvioinnin ESR-lisätyössä on paljon mielenkiintoista hankkeita ja yrityksiä hyödyttävää tietoa.
Arvioinnista käy ilmi, että hankkeiden tavoitteiden saavuttamisen taso suhteessa ohjelman tavoitteisiin vaihtelee erityistavoitteen hankkeissa selvästi. Taustalla vaikuttavat mm. onnistumiset työelämän laadun kehittämisessä ja tuottavuuden parantamisen yhteen sovittamisessa, ja myös alueelliset erot. Samoja toimenpiteitä on käytetty niin onnistuneissa kuin heikommin menestyneissä hankkeissa, joten käytetyt toimenpiteet eivät suoraan kerro tavoitteiden saavuttamisesta. Oleellista onkin se, onko kohderyhmien tarpeisiin vastattu oikeilla toimenpiteillä. Ohjelman tavoitteet hyvin saavuttaneissa hankkeissa on ollut käytössä yleensä hieman laajempi toimenpiteiden kirjo.

Erityisesti kolme asiaa nousee esiin tavoitteet hyvin saavuttaneissa hankkeissa: niissä on käytetty työpajoja, tehty pilotteja tai kokeiluja sekä hyödynnetty digitaalisuutta. Jos taas tavoitteita ei ole saavutettu hankkeessa tai tavoitteet on saavutettu vain osin, on kehittämistoiminnan kohdentuminen ollut yleensä rajoittunutta tai hanketoiminta on ollut vain hatarasti erityistavoitteen mukaista.

Sekä työelämän laadun että tuottavuuden kehittäminen vahvasti samassa hankkeessa on onnistunut kohdeyrityksissä ja työpaikoilla vain harvoin. Yleensä toinen ulottuvuus on huomioitu hyvin, mutta toinen puuttuu tai on mukana heikosti. Onnistuneissa hankkeissa on osattu yhdistää kehittämistarpeet ja toimintatavan yrityslähtöisyys, kehittämisen konkreettisuus sekä johdon ja henkilöstön osallistuminen kehittämiseen (yhteiskehittämisen muodot). Myös vertaiskehittäminen, kokeilut ja kehittämisen kokonaisvaltaisuus nousevat monissa onnistuneissa hankkeissa esiin. Kun työelämän laadun ja tuottavuuden yhdistämisessä kehittämiseen on ollut heikkouksia, on puutteita yleensä yhteiskehittämisessä ja konkreettisuudessa sekä osallistujien sitoutumisessa ja osallistumisessa.

Osallistujakokemuksen perusteella vaikuttavin hankkeiden toimintamuoto on ollut palvelu, joka sisältää valmennusta, sparrausta ja mentorointia. Toimiva kehittämiskumppanuusverkosto on ollut kehittämisprosessin etenemisen ja vaikuttavuuden kannalta merkittävä.

Onnistuneiden hankkeiden yleispiirre on koko työyhteisöltä saatu tuki kehittämistyöhön ja aktiivinen osallistuminen siihen (yhteiskehittäminen), konkreettiset toimenpiteet, työpaikkalähtöisyys ja yrityskohtaisuus, vertaiskehittäminen, digitaitojen oppiminen ja digitaalisuuden hyödyntäminen sekä uuden teknologian käyttöönotto.