perjantai 21. joulukuuta 2018

METSÄSTÄ TUOTTOA TYÖHYVINVOINNILLA


Metsä-Kiesit on kymmenen henkilöä työllistävä, asiakkaiden ja metsänomistajien arvostama koneellisen metsänkorjuun sekä maanmuokkauksen osaaja. Metsä-Kiesit on alusta alkaen sisäistänyt omassa toiminnassaan vahvan asiakaslupauksen merkityksen ja sen laadukkaan lunastamisen vaatimukset. Vahva asiakasnäkökulma sekä muutokset asiakkaiden toiminnassa ja metsänomistajien tarpeissa ovat olleet merkittäviä tekijöitä yrityksen toiminnan ja kaluston kehittämisessä. Metsä-Kiesit on myös hyödyntänyt toimialan voimakasta teknologiakehitystä kehittäessään niin kalustoaan, kuin henkilöstönsä osaamista. Työn tehokkuuden kehittämisen rinnalla ovat kehittyneet tasavertaisesti toimintaympäristön eli metsäluonnon vaaliminen sekä turvallisuus ja työergonomia-asiat. Digitaalisaatio vaikuttaa myös Metsä-Kiesit Oy:n tulevaisuuden toimintaan ja sen kehittämiseen jo tänään.

Työhyvinvoinnin merkitystä yritykselle on mietitty myös Metsä-Kiesit Oy:ssä ja asioiden jouduttamiseksi on ryhdytty tuumasta toimeen.

Kun strategiana on tuottaa laadukkaita puunkorjuun palveluita, visiona on olla laadukkain puunkorjuuyritys sekä halutuin työnantaja alueella ja arvoina rehellinen ja vastuullinen toiminta yrittäjänä ja työnantajana sekä tavoitteena olla omalta osaltaan auttamassa urakanantajaa lisäämään markkinaosuuttaan alueellaan, niin tämä kaikki on mahdollista saavuttaa ammattitaitoisella ja sitoutuneella henkilöstöllä ja ajanmukaisella kalustolla. Näin kertoo Anna-Maija Kiesiläinen, joka toimii yrityksen henkilöstö- ja taloushallinnosta vastaavana ja yhytti yrityksen mukaan myös valtakunnalliseen Log-Inno –hankkeeseen.


 
(Valokuva Metsä-Kiesit Oy)

Miten sitten se ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö saadaan ja myös pysymään yrityksessä? Metsä-Kiesit Oy:ssä on ymmärretty henkilöstön hyvinvoinnin merkitys yrityksen tulokselle: hyvinvoiva työntekijä on sitoutunut ja innostunut ja tuo sitä kautta oman panoksensa muidenkin viihtymiselle. Johto on sitoutunut kuuntelemaan ja kuulemaan sekä huomioimaan erilaiset henkilökohtaiset elämäntilanteet päivittäisessä toiminnassa. Periaatteena yrityksellä on kaikkien pitäminen ”kyydissä mukana” niin tiedollisesti, taidollisesti kuin ”kunnollisestikin”.
Anna-Maijan mukaan työskentelypuitteet kuten autot ja koneet pidetään kunnossa. Työterveyshuollon kanssa on toimiva yhteistyö ja työterveyshuolto, samoin vakuutukset ovat hoidettu kattavasti, hyvinvointiin liittyviä aiheita ja asioita käsitellään ja henkilöstöä koulutetaan säännöllisesti. Henkilöstöllä on käytössä Ilmarisen Parempi Vire mobiilisovellus ja ePassi. Hyvinvointiasiat pidetään esillä ja niihin kannustetaan ja innostetaan ihmisiä eri tavoin. Lomat ja vapaapäivät on pidettävä ja työaika on mahdollisimman joustava. Palautetta annetaan riittävästi puolin ja toisin, eli toimivat keskustelukanavat ja –välit mahdollistavat avoimen ja kannustavan ilmapiirin. Näin jokainen tulee kuulluksi, ja se puolestaan on avain keskinäiselle yhteisymmärrykselle, yhteen hiilen puhaltamiselle ja erilaisuuden hyväksymiselle.
Metsä-Kiesit Oy:ssä ymmärretään, että ”emme ole täydellisiä, mutta teemme parhaamme ja aina voi kehittyä”. Haasteet eivät ole uhka vaan mahdollisuus. Anna-Maijan mukaan ESR -hankkeista voidaan saada konkreettista hyötyä ja eniten yritys hyötyisi ”rinnalla kulkijasta”, joka olisi mukana tukena ja apuna, kun kehittämiskohteita yritystoiminnassa havaitaan. Anna-Maija kertoo hankkeen myötä heränneen kysymyksen; mitä pitäisi tehdä että yritykset ymmärtäisivät työhyvinvoinnin merkityksen yrityksen menestymisen mahdollistajana?
 


(Valokuva Anna-Katri Hänninen)

Lisätietoa yrityksestä http://metsakiesit.fi/
 
 
 


 




 


perjantai 7. joulukuuta 2018

Mikroyritykset ottivat kokeiluoppia start up –yrityksistä


Kokeile, arvioi, opi ja uudistu

Niin totta monessa mikro- ja pk-yrityksessä: työpäivät venyvät iltamyöhään, eivätkä yrittäjän aika ja puhti riitä enää yrityksen kehittämiseen. Kevyesti kasvuun -hankkeessa etsittiin ratkaisuja matalan kynnyksen kokeiluista, jotta uudistumisen pyörä saataisiin pyörimään.

Mutta miten luodaan muutosmyönteisyyttä? Mistä ammennetaan rohkeutta tehdä asioita toisin tai uskallusta kokeilla uusia tuotteita tai palveluja? Tällaisia kysymyksiä pyöri projektipäällikkö, tohtorikoulutettava Hannele Väyrysen mielessä, kun hän kaksi vuotta sitten aloitti hankkeen kokoamisen.

Tampereen teknillisen yliopiston johtamaan Kevyesti kasvuun-hankkeeseen osallistuivat Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK, Turun ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Kumppanusten hyvät kokemukset lean start up -ajattelusta opetuksessa ja yritysyhteistyössä johtivat siihen, että uudistumisen, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin haasteita päätettiin ratkaista ketterien kehittämiskokeilujen avulla.

– Kokeilukulttuurihan on ominaista alkaville start up -yrityksille. Ne toimivat juuri näin: notkeasti, kokeillen ja tekemäänsä jatkuvasti arvioiden. Tässä hankkeessa lean start up -menetelmä palveli varsinkin uudistumista ja uuden oppimista.

Hankkeeseen osallistui 39 yritystä eri toimialoilta. Mukana oli yksinyrittäjistä pitkälti yli sata henkeä työllistäviin yrityksiin. Osalla oli takanaan kymmenien vuosien historia, osa yrityksistä oli perustettu äskettäin.

– Osallistujien erilaisuus oli suuri rikkaus. Erilaisuuden ja toimialariippumattomuuden hyödyt kävivät ilmi varsinkin yhteisissä tapaamisissa ja workshopeissa. Niissä eri alojen yritykset ohjasivat toisiaan, elintarvikealan yritys saattoi antaa kokemusperäisiä vinkkejä konepajalle, Väyrynen kertoo. 

Huomiota työhyvinvointiin

Yritysten kehittämis- ja uudistamistarpeisiin päästiin kiinni aloituskyselyllä, minkä jälkeen tarpeita työstettiin yhteisissä workshopeissa. Vähitellen yrityksille alkoi syntyä kehitysideoita, joita ne halusivat kokeilla.

– Jossakin yrityksessä kehittämistarve oli voinut kyteä pitkään. Kun se tehtiin näkyväksi hanketyöskentelyssä keskustelujen, visualisoinnin ja omien pohdintojen avulla, yritys rohkaistui ottamaan askelen eteenpäin ja aloittamaan konkreettisen muutoksen suunnittelun.

Kevyesti kasvuun on ESR-hanke, missä keskeisiin teemoihin kuului myös työhyvinvoinnin kehittäminen. Työstä palautumiseen ja henkilökohtaisen työhyvinvoinnin seurantaan erikoistunut TAMK teki hankkeessa mittauksia, joiden pohjalta yritykset tekivät omia työhyvinvointisuunnitelmiaan.

Harvinaisia hetkiä mikroyrittäjille

Minkälaisia kokeiluja yritykset sitten tekivät? Yleensä ne olivat arkisia toimintatapojen uudistuksia, mutta muutamissa yrityksissä päädyttiin jopa tuotannon uudelleenjärjestämiseen.

– Yrityksissä otettiin käyttöön uusia työkaluja yhteiskehittämiseen. Draivi viedä asioita eteenpäin kasvoi. Monelle operatiiviseen työhön uppoutuneelle mikroyrittäjälle osallistuminen antoi harvinaisen tilaisuuden pysähtyä ja pohtia oman yrityksensä tulevaisuutta. Ajatusten siemenistä voi versoa ajanoloon jotain uutta, Väyrynen sanoo.

Kehittäminen hankkeen puitteissa ei päässyt joka kerta maaliin, mutta se ei ole välttämättä huono asia. Kokeilukulttuurin mukaisesti toteutus voi olla kypsyttelyn jälkeen ensimmäistä ideaa parempi.

o o o

Tuotannon työkaluja ja vertaistukea workshopeista

Kevyesti kasvuun -hankkeessa syntyi konkreettisia tuloksia: Uusi rationalisoinnin työkalu. Työkalu tuotannon seurantaan. Tuotannon läpimenon sujuvoittaminen. Rohkaisua ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.

Seitsemän vuotta sitten Suomen Proteesimestarit Oy:n autotallissaan perustanut Pekka Keski-Orvola kertoo viime vuosien ankarasta työtahdista. Nykyään viiden työntekijän yritys on kasvanut vuosittain 15–20 prosenttia. Samaan aikaan yrittäjän työpanos on ollut kaksinkertainen hänen opettaessaan uutta työntekijää.

– Saimme hankkeesta työkalun tuotannon sujuvoittamiseen ja seurantaan. Minulle oli tärkeää saada myös vahvistus sille, että tapamme tehdä on oikea. Toimimme oppipoika-kisälli-mestari-periaatteella ja teemme yksilöllisiä ja räätälöityjä apuvälineitä, kun alan valtavirta kulkee päinvastaiseen suuntaan, Keski-Orvola sanoo.

Mika Paakkari Hämeen Pussitehdas Oy kertoo saaneensa yhteisistä tilaisuuksista ja workshopeista vertaistukea uuden tuotannon seurantatyökalun lisäksi.

– Esityksistä jäi asioita elämään ja käytettäväksi ehkä myöhemmin. Mieleeni jäivät muiden yrittäjien kokemukset ja yhteiset keskustelut. Huomasin, etten ole pohdinnoissani yksin.

Mikon Leipä Oy:n Henri Lehtimäki kuvaa perinteikkään yrityksen kehittämislistaa pitkäksi, vaikka paljon on tehtykin resurssien puitteissa ja lean-ajattelun mukaisesti asiakasarvo edellä. Tällä kertaa huomiota suunnattiin markkinoinnin tehostamiseen ja tuotannon rationalisointiin digitaalisin keinoin. Työ jatkuu hankkeen jälkeen.

Viimeisessä workshopissa käsiteltiin uusia liiketoimintamalleja hallitun kasvun keinoina. Eväitä omaan työhönsä hankkivat Anu Pakkanen ja Pekka Keski-Orvola Suomen Proteesimestarit Oy:stä, Henri Lehtimäki Mikon Leipä Oy:stä ja Mika Paakkari Hämeen Pussitehdas Oy:stä.

 
Ymmärrys kehittämisestä syveni

Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on mikroyritykselle iso asia. Neljä vuotta sitten perustetussa Luova toimisto Pilkkeessä asia oli ajankohtainen hankkeen alkaessa.

– Puhuimme rekrytoinnista ensimmäisissä workshopeissa, ja saimme muilta arvokasta vertaistukea ja kannustusta. Rohkaisu tuki päätöstämme palkata graafinen suunnittelija vakituiseen työsuhteeseen, kertoo yrittäjä Kreetta Haaslahti.

Luova toimisto Pilke sai alkunsa Haaslahden ja Julia Hannulan ideasta luoda itselleen kiva, omien arvojen mukainen työpaikka. Työtä on ollut yli oman tarpeen, minkä seurauksena yrittäjät ovat miettineet jo pitemmän aikaa kasvun mahdollisuuksia.

Kevyesti kasvuun -hankkeeseen heidät houkutteli varsinkin mahdollisuus kuulla muiden, vastaavassa tilanteessa olevien kokemuksia.

– Aloitimme oman yrityksemme arvontuottokuvauksen työstämisen ja saimme siihen apua ja sparrausta. Vielä emme ole maalissa. Asiakasarvo on saatava ensin kristallinkirkkaaksi itsellemme, vasta sen pohjalta voimme kehittää tuotteitamme ja toimintaamme.

Naisten suhde kehittämiseen on ollut aina avoin, mutta ymmärrys säännöllisen kehittämisen tarpeellisuudesta syveni.

– Fiilikset ovat nyt hyvät. Meillä on kevääksi alustava aikataulu strategiakeskusteluille ja toimintafilosofian edelleen työstämiselle. Ehkä otamme mukaan ulkopuolisen asiantuntijan keskustelun virittäjäksi, Haaslahti suunnittelee.

 
Hankkeen jälkeen on hyvä fiilis jatkaa strategiatyötä, sanovat yrittäjät Kreetta Haaslahti (oik.) ja Julia Hannula.
 
 
MIKÄ? Kevyesti kasvuun

 o 1.2.2017–31.1.2019 toteutettava ESR-hanke
o Tavoitteena henkilöstöä sitouttamalla parantaa yritysten kehittämiskyvykkyyttä, tuottavuutta ja työhyvinvointia.
o Hanketta koordinoi Tampereen teknillinen yliopisto hankekumppaneinaan Tampereen ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto.
o Menetelminä yrityksen sisäinen lean start up -ajattelu ja ketterät kokeilut.
o Mukana 39 erikokoista yritystä usealta eri toimialalta.
o Painotus mikroyrityksissä.
 
Lisätietoa hankkeessa mukana olevien yritysten kehittämisestä