torstai 29. marraskuuta 2018

SoteNavi- hanke herättää organisaatiot tiedostamaan uusia osaamistarpeitaan

SoteNavi on pienten ja keskisuurten hyvinvointialan yritysten sosiaali- ja terveysalan rakennemuutoksen valmennushanke. Hankkeen tarkoituksena on lisätä työhyvinvointia ja tuottavuutta muun muassa kehittämällä monipuolista osaamista yrityksissä ja järjestöissä. SoteNavi-hankkeen lähtökohtana on ajatus siitä, että osaavat työntekijät ovat hyvinvoivia ja tuottavia. Hankkeessa on noussut esille erityisesti digitalisaatioon liittyvät osaamistarpeet: digiosaaminen, digimarkkinointi ja toisaalta digitalisaation varjopuolena teknostressi. Myös itseohjautuvuus nähdään hankkeen organisaatioissa yhä vahvemmin tulevaisuuden työelämän osaamisvaateena. Seuraavassa nämä käsitteet avataan ja tuodaan esille hankkeessa esille tulleita mahdollisuuksia tämän osaamisen lisäämiseksi.

Digiosaaminen

Digitaalisuus käsitteenä mahdollistaa, hämmentää ja aiheuttaa keskustelua monista näkökulmista. Digitaalista palvelua kuvaa mm.: saavutettava, käytettävissä missä tahansa ja miltei milloin tahansa, suhteellisen vaivaton käyttää, toisaalta internet-yhteyden ja käyttäjäosaamistakin vaativa. Toimiva digitaalinen palvelu toimii, mikäli se on käyttäjälähtöisempi kuin aiemmin tuotettu palvelu. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa digitaalisuudelta odotetaan paljon. Digitaalisuus helpottaa kansalaisen tiedonsaantia, aikojen varausta tai mahdollistaa palvelun jopa kokonaan. Työntekijäpuolella kannetaan huolta digitaalisen palvelun inhimillisyydestä tai siitä, viekö digitaalisuus sote-alalta työt. Hankkeessa pohditaan digitaalisuuden mahdollisuuksia, käsitellään siihen liittyviä uhkia ja keskustellaan avoimesti sosiaali- ja terveysalan rajapinnat ylittäen.

Digimarkkinointi

Koska lähes kaikki ihmiset ovat nykyisin tavalla tai toisella verkossa, on luontevaa hyödyntää verkkoa potentiaalisten asiakkaiden tavoittamiseen, brändin ja tunnettavuuden luomiseen. Digimarkkinointi on kustannustehokasta ja sen avulla voidaan kohdentaa markkinointiviestintä halutulle kohderyhmälle. Digimarkkinointia on kaikki digitaalinen markkinointiviestintä kuten esimerkiksi kotisivut, hakusanamainonta, hakukoneoptimointi, sosiaalisen median hyödyntäminen, mobiilimarkkinointi ja sähköpostiviestintä. Digimarkkinoinnissa onnistuminen vaatii hyvän digimarkkinoinnin strategian ja resursseja sen toteuttamiseen. Digimarkkinoinnin vaikuttavuutta voidaan mitata, jolloin voimavarat voidaan kohdistaa todistetusti vaikuttaviin menetelmiin. Mikäli omassa yrityksessä ei ole resursseja toteuttamiseen saatavilla, voi hyödyntää alan osaajia tai tehdä esimerkiksi oppilaitosyhteistyötä.

Teknostressi

Digitalisaation kehityksellä on myös varjopuolensa, teknostressi. Teknostressillä tarkoitetaan stressiä, jonka aiheuttaa ICTn käyttö työssä ja se on yksi työstressin muoto. Ratkaisuna teknostressiin esitetään pysähtymistä stressiä aiheuttavien tekijöiden äärelle ja niiden muokkaamista omiin tarpeisiin sopiviksi.

Itseohjautuvuus

Työelämän muutosvauhti vaatii työntekijöiltä myös yhä enemmän itseohjautuvuutta.  Itseohjautuvuudella tarkoitetaan henkilön kykyä toimia omaehtoisesti ilman ulkopuolisen ohjauksen ja kontrollin tarvetta. Itseohjautuvuuden edellytyksenä on, että työntekijä on motivoitunut, hänellä on selkeä päämäärä työssään ja myös työssä tarvittava osaaminen päämäärän saavuttamiseksi.

SoteNavi-hanke toteutetaan vuosina 2017-2019 ja kuuluu valtakunnalliseen ESR toimenpidekokonaisuuteen Tuottavaa ja tuloksellista työelämää yhteistyöllä. Hankkeen toteuttavat Turun ammattikorkeakoulu (koordinaattori), Tampereen ammattikorkeakoulu, Etelä-Pohjanmaan terveysteknologian kehittämiskeskus ry ja Opintotoiminnan keskusliitto ry/Opintokeskus Sivis.

Sotenavi-hankkeen Tampereen ammattikorkeakoulun toimijat Merja Sinkkonen, Taru Lehtimäki ja Heli Leskinen
Katso lisää: https://sotenavi.turkuamk.fi/


 

 

 

 

 

 

tiistai 6. marraskuuta 2018

Työelämän imussa ympäri Suomea

Tuottava ja tuloksellinen työelämä- koordinaatiohankkeen projektihenkilöt Pirjo Koskelainen ja Minna Issakainen tuntevat työelämän murroksen nahoissaan. Työhön liittyvien muutosten perässä pysyminen edellyttää valtakunnallisessa kehittämistehtävässä energisyyttä ja tehokkuutta sekä omistautumista uuden ajattelulle. Työelämä kehittyy sisältäpäin työpaikka kerrallaan ja verkostoyhteistyön avulla.

Hämeen ELY-keskuksen Työllisyys, yrittäjyys ja osaaminen -yksikössä kotipesäänsä pitävä hanke on keskittynyt koordinoimaan valtakunnallista toimenpidekokonaisuutta "Tuottavaa ja tuloksellista työelämää yhteistyöllä" Erityistavoitteessa 7.1 "Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen" on rahoitettu vuodesta 2014 lähtien sekä valtakunnallisia että alueellisia ESR- hankkeita yhteensä 189 kappaletta. Näihin on sidottu valtion ja Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta yhteensä lähes 57 miljoonaa euroa. Kehittämistoimintaan on osallistunut mikro- ja pk-yrityksiä jo lähes 6700, kuntatyöpaikkoja ympäri Suomea sekä järjestöjä. Koordinaatiotehtävä on erittäin laaja ja monitahoinen sekä sisällöllisesti että työelämätoimijoiden määränä ja kehittämisverkostoina.  

 
Työelämän kehittämisen erityisteema tänä vuonna on luottamus työpaikoilla
 

Tämän päivän työelämässä työlle määritellään uudenlaisia merkityksiä ja sen toivotaan tuottavan tekijöilleen parempaa hyvinvointia ja sitä kautta organisaatioille parempaa tulosta. Tämän vuoden erityisteema työelämän kehittämisessä on luottamus työpaikoilla. Se kulminoituu hyvään esimiestyöhön. Organisaation jäsenet voivat sitä paremmin, mitä paremmat sosiaaliset suhteet sekä esimiesten että henkilöstön välillä vallitsee. Luottamuksen ja avoimen ilmapiirin rakentaminen on ennen kaikkea esimiesten ja johdon välttämätön tehtävä työpaikan hyvinvoinnin ja tuloksen rakentamisessa. Kun teknologiakehitys puskee vimmalla eteenpäin, osa ammateista katoaa ja työn toimintatavat muuttuvat, on haettava muutoksessa selviämisen keinoja inhimillisistä asioista. Työhyvinvointi on nostettu tuottavuuden kumppaniksi ja myös kilpailutekijäksi työpaikkojen imagon rakentamisessa. Tätä kaikkea kehittämistyötä tehdään toimenpidekokonaisuuden hankkeissa, mitä koordinaatiohanke koordinoi.

Toimenpidekokonaisuudesta rahoituksen saaneiden ja päättyneiden hankkeiden tulosten arviointi on osa koordinaatiohankkeen työtä yhteistyössä hallintoviranomaisen tilaaman ulkoisen arvioijan kanssa. Arviointityön kautta löydetään pilotoituja ja kokeiltuja työelämän laadun kehittämisen malleja, joita Hämeen ELY-keskuksen hanke tarjoaa valtakunnallisesti hyödynnettäväksi tulevissa maakuntauudistuksen kasvupalveluissa. Projektihenkilöstö kokee oman työnsä merkitykselliseksi ja vaikuttavaksi juuri nyt isojen muutosten keskellä. Työssä on valtavasti imua, millä jaksaa reissata ympäri Suomea.

Projektihenkilöstön viserryksiä voi seurata osoitteissa @IssakainenMinna ja @PirjoKoskelain1

(Kuvassa Pirjo Koskelainen ja Minna Issakainen Tampereen asemalla.)