Askelmerkit kehittää käytännön välineitä esimiestyöhön
Askelmerkit – ihmisen kokoiset askelmerkit sote-alan pk-yritysten esimiestyössä – on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama yhteishanke, jonka tavoitteena on kehittää käytännön työvälineitä esimiestyöhön yrityksen koko henkilöstön voimin. Kehittäminen toteutuu yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan pienten ja keskisuurten yritysten, TTS Työtehoseuran, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun ja Pertec Consulting / Hälsa Oy:n kesken.
Kehittäminen käynnistyi kymmenen sote-alan pienen ja keskisuuren yrityksen koko henkilöstölle suunnatulla kyselyllä. Kyselyssä kartoitettiin sote-alan pk-yritysten henkilöstön ja esimiesten yhteistoiminnan nykytilaa sekä kehittämishaasteita yritysten toiminnan tuottavuuden parantamiseksi. Kaikkiaan kymmenestä yrityksestä kyselyyn vastasi 162 henkilöä. Kysely sisälsi sekä laadullisia että määrällisiä kysymyksiä tuloksellisuudesta, työhyvinvoinnista, eettisyydestä ja innovatiivisuudesta – kaikki teemoja, jotka vaikuttavat organisaatioiden tuottavaan toiminta- ja palvelukykyyn.
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin toisiinsa kytkeytyvät kehittämistarpeet esiin
Kysely tuotti tietoa sote-alan pk-yritysten toiminnan tuottavuuden kehittämistarpeista neljästä edellä mainitusta näkökulmasta (tuloksellisuus, työhyvinvointi, innovatiivisuus, eettisyys). Näkökulmat ovat toisiinsa kytkeytyviä ilmiöitä. Siitä huolimatta niitä käsitellään organisaatioissa usein erillisinä kysymyksinä. Näin ollen kysely nostaa esiin asioita, joita esimerkiksi organisaatioiden paljon hyödyntämät työhyvinvointikyselyt eivät tavallisesti tavoita.
Moninaisten tuloksellisuuskäsitysten integrointi on haaste
Kyselyn tulokset osoittivat, että organisaatioissa on hyvin usein tarpeellista kirkastaa, mitä hyvä tuloksellisuus tarkoittaa. Organisaatioissa on erilaisia toisistaan poikkeavia työtehtäviä ja erilaisia ihmisiä, jolloin myös ajankäyttö, vuorovaikutus, rakenteet ja työn tavoitteet vaihtelevat. Tässä mielessä ei ole tavatonta, että myös käsitykset hyvästä tuloksellisuudesta vaihtelevat.
Organisaatiot, jotka ovat kyenneet integroimaan nämä vaihtelut, ovat osoittautuneet suorituskykyisimmiksi. Erilaiset käsitykset ja toisistaan poikkeava ymmärrys siitä, mitä tuloksellisuus on, voi liittyä myös siihen, että henkilöstö kokee työstä saatavan palautteen vähäiseksi. Vaikka hyvän tuloksellisuuden kriteerit olivat epäselvät, niin tavallisesti tuloksellisuuden osalta organisaatioissa tunnistettiin kuitenkin tarve kustannustehokkuuteen. Kyselyn tulokset viittaavatkin siihen, että toimivalla sisäisellä viestinnällä voidaan tavoittaa yhdenmukaista käsitystä hyvästä tuloksellisuudesta tai ainakin sen tavoitteista.
Työnsä sisältöihin vaikuttava henkilöstö kaipaa keskustelua eettisesti riskialttiista asioista
Erityisen myönteistä on se, että sote-alan pk-yrityksissä työskentelevä henkilöstö kokee kykenevänsä vaikuttamaan työn sisältöön. Palveluprosessien moniammatillista arviointia ei kuitenkaan tavallisesti hyödynnetty. Tällainen lähestyminen työn sisällön kehittämiseen kuitenkin palvelisi paitsi palveluprosessien kehittymistä niin epäsuoraan myös eettisyyden näkökulmaa, sillä moniammatillisen yhteistyön on havaittu edistävän eettistä toimintatapaa.
Sote-alan henkilöstö korosti eettisyyttä erityisesti ammattiin liittyvänä ominaisuutena. Toisinaan henkilöstö tunnistaa myös työyhteisössä eettisesti riskialttiita seikkoja, jotka kaipaisivat yhteistä käsittelyä.
Kyselyn tulokset kannustavat panostamaan asiakaslähtöisyyteen
Sote-alan merkittävin ajattelutavan muutostarve liittyy kyselyn perusteella ymmärrykseen asiakasläheisyydestä. Asiakasläheisyyttä on teoreettisesti määritelty asiakaskeskeisyydeksi tai asiakaslähtöisyydeksi. Asiakaskeskeisyydellä tarkoitetaan ammattilaisten kohdentamia toimenpiteitä loppukäyttäjäasiakkaisiin niin, että asiakkaiden ääni jää ammattilaisten tietämyksen suhteen toissijaiseksi. Tällainen lähestyminen asiakkaisiin saa helposti holhoavia piirteitä. Asiakaslähtöisyydessä sen sijaan asiakkaiden ääni on keskiössä ja merkittävän tiedon tuottajan asemassa, jolloin esimerkiksi palveluprosesseja pyritään kehittämään ja toteuttamaan asiakkaiden näkökulmasta. Tällöin huomioidaan korostetusti asiakkaiden vaihtelevat palvelutarpeet ja tuetaan esimerkiksi heidän itsemääräämisoikeuttaan.
Kyselyn tulos kannustaa sote-alan pk-yrityksiä edistämään asiakaslähtöisyyttä. Asiakaslähtöisyyden lisääminen voi epäsuorasti edistää myös mahdollisuuksia vaikuttaa kriittiseen asiakaspalautteeseen, jonka saamisen henkilöstö kokee kuormittavana vähäisten vaikutusmahdollisuuksiensa takia.
Ideat innovaatioiksi systemaattisten prosessien avulla
Yleisessä keskustelussa sote-alan kehittämiseksi on jo pitkään korostettu tarvetta innovatiivisuuteen. Kyselyn tulokset viittaavat siihen, että henkilöstö saattaa kokea kehittämisen turhauttavana, koska heidän oli paikoin vaikeaa hahmottaa muutokseen tarvittavaa aikajännettä ja johdon tekemiä valintoja. Tämän seurauksena henkilöstölle voi syntyä kokemus, että johto ei kuuntele ja kehittämisideat eivät johda tuloksiin. Kaikkiaan organisaatioissa suhteuduttiin ideointiin myönteisesti.
Prosessi ideasta innovaatioksi vaikuttaa ontuvan: ideoita ei välttämättä kyetty edistämään tai tekemään päätöstä, mitä ideoita ylipäätään lähdetään edistämään. Hanketoiminta koetaan hyvänä tapana kehittää uusia käytänteitä, mihin saattaa vaikuttaa hanketoimintana tapahtuvalle kehittämiselle määritellyt tavoitteet, aikataulut, resurssit ja vastuut. Kyselyn perusteella esimerkiksi kokeilukulttuurin virittäminen ja säännönmukainen (innovaatio)prosessien tarkastelu ovat tärkeitä kehittämiskohteita.
Tiedolla kehittämään
Sote-alan pk-yritysten nykytilan kartoittaminen tarjoaa yritykselle tutkittua tietoa toiminnan tuottavuuden kehittämisen perustaksi. Tuloksellisuuden, työhyvinvoinnin, innovatiivisuuden ja eettisyyden näkökulmien monipuolisuus lisää ymmärrystä sote-alan pk-yrityksen kehittämistarpeista ja tarjoaa näkökulmia ilmiöistä, jotka ovat systeemisiä ja näin ollen toisiinsa kytkeytyneitä. Kytköksellisyys merkitsee sitä, että muutokset yhden ilmiön alueella voivat tuottaa muutoksia myös muihin näkökulmiin.
Kyselyn tulokset tarjoavat yrityksille mahdollisuuden peilata omaa tilannettaan suhteessa yleisempään sote-alan pk-yritysten toiminnan tuottavuuden arviointitietoon. Se auttaa jäsentämään oman yrityksen erityisiä kehittämistarpeita ja asettamaan kehittämistarpeet tärkeysjärjestykseen. Yhteinen ymmärrys tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämistarpeista auttaa koko henkilöstöä keskittämään voimiaan samaan suuntaan – kehittämään johtamista tietoon perustuen yhdessä!
Kirjoittajat: tutkimus- ja kehittämispäällikkö Minna Mattila-Aalto, TTS Työtehoseura & tutkija Jonna Hjelt, Tampereen yliopisto
