Miksi innostuminen on tärkeää muuttuvassa työelämässä?

Kuvituskuva
 

Työssä innostuminen voi tarttua ja siitä voi seurata työyhteisölle menestystarinoita. Työssä innostuminen on huomionarvoista ja vakavasti otettava asia, sillä tämän ajan työelämän haasteissa painivat ihmiset voivat saada innostumisesta voimavaroja työssä onnistumiseen, jolla on vaikutuksia myös työn tuottavuuteen. 

Työssä innostumisen teema on noussut tutkimuksissa ja työelämäkeskusteluissa vahvasti esille viime vuosien aikana. Innostusta ja työn imua tutkineen Jari Hakasen, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorin, mukaan innostuminen ei tarkoita sitä, että töissä olisi aina helppoa ja arki olisi yhtä juhlaa. Innostumisen kokemuksessa on kyse onnistumisesta haasteiden parissa, osaamisen kehittymisestä ja työn merkityksellisyyden kokemisesta. Työssä innostuminen, jota voi työn imuksikin kutsua, on tunne- ja motivaatiotila, johon liittyy tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen. Näistä kumpuaa työssä koettua energisyyttä ja aitoa halua panostaa työhön. Innostuneet ihmiset voivat tartuttaa työn imua työyhteisössä muihinkin ja näin he voivat vaikuttaa työtiimin suoritukseen positiivisesti.

Ihmisten osallistaminen, innostuminen ja sen myötä hyvinvointi työssä johtaa korkeampaan työmotivaatioon ja tehokkaammin käytettyihin työtunteihin. Innostuksen kulttuuria tutkineet Karoliina Jarenko ja Frank Martela painottavat, että talousnäkökulman lisäksi, ja ennen kaikkea ihmisyyden vuoksi, juuri innostuksen kokeminen työssä on merkittävää kestävää ja hyvinvoivaa työelämää rakennettaessa. 

Innostuksen oivallus 

Työn arki on parhaimmillaan yhdessä tekemistä yhteistä päämäärää kohti – osallistumista ja innostumista. Työssä innostuminen muodostuu useasta eri tekijästä ja se koskettaa organisaation kaikkia tasoja ja toimintaa niin yksilön kuin yhteisön osalta. Kestävään innostukseen tarvitaan yksilön näkökulmasta sisäistä motivaatiota ja työssä vaikuttavia voimavaratekijöitä. Innostumiseen vaikuttaa paitsi yksilön omat valinnat myös työyhteisön kulttuuri ja hyvä johtaminen. On huomioitava, ettei innostava kulttuuri synny eikä säily itsestään, ja sen rakentamisessa on kaikkien tekijöiden oltava tasapainossa. 

Innostunut työyhteisö koostuu 

• innostusta ja luovuutta tukevista rakenteista ja matalasta hierarkiasta 

• yhdessä osaamisesta ja oppimisesta 

• innostavasta työstä ja työyhteisötaidoista, sekä 

• yhteisöllisyyttä edistävästä hyvästä johtajuudesta. 

Työssä innostumista voi kehittää tunnistamalla työyhteisössä vahvuuksia ja voimavaratekijöitä, joilla on vaikutusta työssä onnistumiseen. Kehittäminen voi painottua esimerkiksi työn sisältöihin, työn tekemisen tapoihin ja vuorovaikutukseen. 

Yhdessä osaaminen ja oppiminen 

Työelämässä tarvitaan taitoa toimia uusissa tilanteissa ja taitoa toimia yhdessä. Työ on muuttunut viimeistellyistä prosesseista nopeaan kokeiluun, joustavuuteen ja epämuodollisuuteen, myös työympäristö on muuttunut ajasta ja paikasta riippumattomaksi. Tarvitsemme työssämme monipuolisempaa osaamista ja uusien asioiden oppimisen tarve näyttäytyy työelämän läpileikkaavana ilmiönä. Innostuksen vahvistaminen ja kehittymisen sekä jatkuvan oppimisen mahdollisuudet ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. 

Enemmän osaamista INTO2-hankkeen avulla 

Organisaation vahvuus perustuu ihmisten osaamisen vaalimiseen ja kehittämiseen. Jatkuva oppiminen nähdään keskeisimpänä sopeutumiskeinona työn murrokseen edetessä. Työssä innostumiseen vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen ja näiden osa-alueiden systemaattinen kehittäminen sekä ylläpitäminen edistävät kestävää työelämää ja pidempiä työuria. 

Työelämän muuttuessa myös tarpeet osaamisen kehittämisessä ja oppimisen tavoissa muuttuvat. INTO2-hankkeen tavoitteena ja tarkoituksena on edistää työssä onnistumista ja innostumista – rakentaa hyvää työelämää yhdessä työyhteisöjen kanssa. INTO2-yhteistyöllä on mahdollisuus lisätä työyhteisöjen ja esimiesten osaamista, edistää innostunutta ja kehittävää työkulttuuria sekä henkilöstön aitoa osallistamista kehittämiseen, jolla on vaikutuksia myös tuottavuuden kasvuun. 

 

Satu Korkeamäki

Kirjoittaja, INTO2-hankkeen projektipäällikkö, Satu Korkeamäki, on tutkinut työssä innostumista ja työyhteisöissä koettuja työssä innostumisen tekijöitä ja toimintatapoja, joilla on vaikutusta työhyvinvointiin, työssä onnistumiseen ja tuottavuuteen. 



 

Hankeinfo: 

INTO2 – työelämän kehittämishanke lyhyesti 

• INTO2-valmennuksilla kehitetään työpaikkojen käytäntöjä ja työkulttuuria. Tavoitteena on parantaa organisaatioiden tuottavuutta ja työhyvinvointia tämän hetken työelämän vaatimusten paineessa. 

• Hanketoiminta kestää vuoden 2021 loppuun asti ja hankkeeseen otetaan mukaan Kanta-Hämeen ja Uudenmaan alueen pk-työyhteisöjä syksyyn 2021 asti jatkuvan haun periaatteella. 

• Hankkeen toteuttavat Hyria koulutus, Koulutuskuntayhtymä Tavastia ja Lounais-Hämeen Koulutuskuntayhtymä 

• Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR). 

• Osallistumismaksu yrityksen koosta riippuen on 50 € – 150 € + alv 

 

Lisätietoa hankkeen projektipäälliköiltä 

Satu Korkeamäki, 040 672 4187, satu.korkeamaki@hyria.fi 

Päivi Lauronen, 050 4400929, paivi.lauronen@kktavastia.fi 

Anni Hult, 0403474089, anni.hult@lhkk.fi 

 

Muutamia lähteitä, hyödyllistä luettavaa 

Hakanen, Jari 2014. Onnellisena työssä? 8 ja puoli kysymystä työn imusta. Teoksessa Uusitalo-Malmivaara, Lotta (toim.) Positiivisen psykologian voima. PS-kustannus. Juva. 

Hakanen, Jari. 2011. Työn imu. Työterveyslaitos. Tampere: Tammerprint Oy 

Martela, Frank & Jarenko, Karoliina 2017. Itseohjautuvuus. Miten organisoitua tulevaisuudessa? Alma Talent. Helsinki. 

Martela, Frank & Jarenko, Karoliina 2014. Sisäinen motivaatio – Tulevaisuuden työssä tuottavuus ja innostus kohtaavat. Helsinki: Tulevaisuusvaliokunta, eduskunta.

https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/tuvj_3+2014.pdf?fbclid=IwAR2dcmEnvqvaVM4toLIzcqpf6VOflGo2C0P747GD36hb4gnP3R6jaYT87iY