Viime postauksessa muistuttelin, että eräs verkostoitumisen keino on tuottaa mielenkiintoista sisältöä. Kun sisällöntuotantoa tekee tarpeeksi pitkään, vähitellen verkosto tulee luoksesi, eikä sinun tarvitse etsiä verkostoa.
Mitä se sisältö oikeastaan on? Kyseessä on yleisnimitys viestinnälle, joka sisältää jotain informaatiota. Sisältöjä ovat tekstit, kuvat, piirrokset, videot, podcastit, musiikki, sarjakuvat ja vaikka animaatiot. Sisällöntuotantoa ovat siis esimerkiksi kuvaaminen, kirjoittaminen, videoiminen, puhuminen, näytteleminen, säveltäminen, laulaminen, tanssiminen ja piirtäminen.
Sisällöntuotannossa parasta on se, että jokainen voi valita itselleen luontevimman kanavan ja formaatin. Jos olet rennompi videolla kuin paperilla, älä käytä aikaasi kirjoittamiseen, vaan kerro viestisi Youtubessa. Jos taas arastelet kuvattavana oloa, podcast tai kirjoittaminen voi olla sinun juttusi. Eräs lukihäiriöinen kaverini on vallannut itselleen Instagramin, koska siellä riittävät lyhyetkin tekstit ja välimerkkien tilalla voi olla viestiä tukeva emoji.
Kokosin tähän postaukseen vinkkejä jokaiselle, jonka mielestä sisällöntuotanto on vaikeaa, joka ei koe itseään luovaksi tai josta tuntuu, ettei ole mitään sanottavaa. Näillä vinkeillä vasta-alkaja pääsee kiinni sisällöntuotantoon. (Ja muistathan, ettei tätä puuhaa tarvitse tehdä vain verkoston saamisen vuoksi. Sisältöä voi tuottaa myös toisten auttamiseksi, oman ilmaisun kehittämiseksi, markkinoinnin näkökulmasta, oppimispäiväkirjana tai vaikka vain viihteen vuoksi.)
Infograafeja on helppo tehdä ilmaisilla ohjelmilla kuten Canvalla tai Vismellä. Molemmissa on toki myös maksullisia lisäosia, mutta peruskäyttö on ilmaista.
Sekä Canva että Visme tarjoavat havainnollisia symboleita, linjakkaita väriyhdistelmiä ja selkeitä fontteja. Sinun ei siis tarvitse olla ammattigraafikko; riittää kun osaat kiteyttää 3–8-kohtaisen luettelon tai vaiheistuksen jostain oman alasi teemasta.
Infograafit kannattaa laittaa jakoon somekanavissa. Muista lisätä kuvan alareunaan aina oma nimesi, verkko-osoitteesi tai muu yhteystietosi.
Haastatteluformaatissa on kaksi isoa etua. Ensinnäkin opit valtavasti uutta, ja toisekseen tutustut ihmisiin. Kätevää on sekin, että haastattelun voi julkaista melkein missä tahansa: Youtubessa, asiakaslehdessä, intranetissä, tietokirjassa, pamfletissa, organisaatioblogissa, ammattijulkaisussa tai podcastina Spotifyssa.
Samalla tekstillä voi olla monta julkaisukanavaa, mutta huolehdi siitä, ettei sama teksti päädy nettiin kahdessa eri paikassa, esimerkiksi yritysblogissa ja asiakaslehden sähköisessä versiossa. Muuten hakukoneet luulevat, että jompikumpi teksti on plagiaatti, eikä tekstiä enää löydy googlaamalla. Niinpä voit julkaista haastattelun vaikkapa paperilehdessä, Spotifyssa ja blogissa, mutta ei kahtena sähköisenä tekstiversiona.
Paras tarina on aina omakohtainen eikä kirjoista luettu tai telkkarista kuultu. Kun tarina on sattunut itsellesi, pystyt vastaamaan mahdollisiin lisäkysymyksiin ja pystyt eläytymään tarinaan paremmin kun kerrot sen muille.
Tarinan kertomisessa ei tarvitse olla mitään erityistä päämäärää tai opetusta, sillä pelkkä tarina itsessään on kertomisen arvoinen. Oleellista on hioa tarina niin, että et harhaudu sivupoluille, unohdu selittämään epäolennaisuuksia, jumiudu liian pitkään detaljeihin tai ohita huippukohtaa liian nopeasti. Tarinan kertomisen tueksi kannattaa lukea romaanin tai elokuvan käsikirjoitusoppaita, koska niissä pureudutaan draaman kaareen.
* * *
Meissä jokaisessa on sisällöntuotannon taito sisäänrakennettuna. Se on ihmisrodun selviämiskeino, ja juuri sitä varten meidän aivomme ovat hioutuneet vuosituhansien aikana. Ilman sisällöntuotantoa emme olisi osanneet opettaa kivikirveen tekoa kaverille saati varoittaa heimoa sapelihammastiikeristä.
Jokainen meistä osaa tuottaa sisältöä jollain tavalla. Oleellista on löytää se itselle luontevin kanava ja formaatti.
* * *
Katleena Kortesuo on yrittäjä, kouluttaja ja tietokirjailija, joka kirjoittaa tänä vuonna yhteensä 25 vierailijapostausta hankeblogiimme. Katleenan oma blogi on osoitteessa www.eioototta.fi.
Mitä se sisältö oikeastaan on? Kyseessä on yleisnimitys viestinnälle, joka sisältää jotain informaatiota. Sisältöjä ovat tekstit, kuvat, piirrokset, videot, podcastit, musiikki, sarjakuvat ja vaikka animaatiot. Sisällöntuotantoa ovat siis esimerkiksi kuvaaminen, kirjoittaminen, videoiminen, puhuminen, näytteleminen, säveltäminen, laulaminen, tanssiminen ja piirtäminen.
Sisällöntuotannossa parasta on se, että jokainen voi valita itselleen luontevimman kanavan ja formaatin. Jos olet rennompi videolla kuin paperilla, älä käytä aikaasi kirjoittamiseen, vaan kerro viestisi Youtubessa. Jos taas arastelet kuvattavana oloa, podcast tai kirjoittaminen voi olla sinun juttusi. Eräs lukihäiriöinen kaverini on vallannut itselleen Instagramin, koska siellä riittävät lyhyetkin tekstit ja välimerkkien tilalla voi olla viestiä tukeva emoji.
Kokosin tähän postaukseen vinkkejä jokaiselle, jonka mielestä sisällöntuotanto on vaikeaa, joka ei koe itseään luovaksi tai josta tuntuu, ettei ole mitään sanottavaa. Näillä vinkeillä vasta-alkaja pääsee kiinni sisällöntuotantoon. (Ja muistathan, ettei tätä puuhaa tarvitse tehdä vain verkoston saamisen vuoksi. Sisältöä voi tuottaa myös toisten auttamiseksi, oman ilmaisun kehittämiseksi, markkinoinnin näkökulmasta, oppimispäiväkirjana tai vaikka vain viihteen vuoksi.)
Aloita infograafeilla
Infograafi tarkoittaa kuvaa, johon on koottu kiteytetysti dataa tai vinkkejä tietystä, tarkasti rajatusta aiheesta. Infograafissa on vain vähän tekstiä ja enemmän symboleita, piirroskuvia ja numeroita. Oleellista on jaksottelu esimerkiksi vaiheittain tai ruuduttain. Tyypillisesti infograafit tehdään pystymuotoon, jotta niitä on luonteva katsella kännykän ruudulta.
Infograafeja on helppo tehdä ilmaisilla ohjelmilla kuten Canvalla tai Vismellä. Molemmissa on toki myös maksullisia lisäosia, mutta peruskäyttö on ilmaista.
Sekä Canva että Visme tarjoavat havainnollisia symboleita, linjakkaita väriyhdistelmiä ja selkeitä fontteja. Sinun ei siis tarvitse olla ammattigraafikko; riittää kun osaat kiteyttää 3–8-kohtaisen luettelon tai vaiheistuksen jostain oman alasi teemasta.
Infograafit kannattaa laittaa jakoon somekanavissa. Muista lisätä kuvan alareunaan aina oma nimesi, verkko-osoitteesi tai muu yhteystietosi.
 |
| Tämän infograafin tein Canvalla. Oma graafinen osaamiseni ei riittäisi värien, fonttien ja kuvien valintaan, mutta Canva auttaa niissä. |
Tee haastatteluja
Jos tuntuu siltä, ettei itseltä kerta kaikkiaan löydy mitään sanottavaa, ryhdy haastattelemaan ihmisiä. Haastattelu toimii yhtä hyvin podcastina, videona kuin tekstimuodossakin. Haastatteluissa sinulla ei ole sisällöntuotantopaineita, vaan roolinasi on onkia esiin se tieto, näkemys tai osaaminen, joka haastateltavan päässä on.Haastatteluformaatissa on kaksi isoa etua. Ensinnäkin opit valtavasti uutta, ja toisekseen tutustut ihmisiin. Kätevää on sekin, että haastattelun voi julkaista melkein missä tahansa: Youtubessa, asiakaslehdessä, intranetissä, tietokirjassa, pamfletissa, organisaatioblogissa, ammattijulkaisussa tai podcastina Spotifyssa.
Samalla tekstillä voi olla monta julkaisukanavaa, mutta huolehdi siitä, ettei sama teksti päädy nettiin kahdessa eri paikassa, esimerkiksi yritysblogissa ja asiakaslehden sähköisessä versiossa. Muuten hakukoneet luulevat, että jompikumpi teksti on plagiaatti, eikä tekstiä enää löydy googlaamalla. Niinpä voit julkaista haastattelun vaikkapa paperilehdessä, Spotifyssa ja blogissa, mutta ei kahtena sähköisenä tekstiversiona.
Kerro tarina
Tarinan kertominen on helppoa. Etsi mikä tahansa tilanne, jossa koit tunneailahduksen, siis järkytyksen, ilahduksen, yllätyksen, säikähdyksen, kiukustumisen, ihastumisen tai vaikka ilonpurskahduksen. Peruuta siitä taaksepäin, niin olet juuri löytänyt tarinan. Mikä oli se tapahtumien sarja, joka sai sinut rakastumaan, säikähtämään tai nauramaan?Paras tarina on aina omakohtainen eikä kirjoista luettu tai telkkarista kuultu. Kun tarina on sattunut itsellesi, pystyt vastaamaan mahdollisiin lisäkysymyksiin ja pystyt eläytymään tarinaan paremmin kun kerrot sen muille.
Tarinan kertomisessa ei tarvitse olla mitään erityistä päämäärää tai opetusta, sillä pelkkä tarina itsessään on kertomisen arvoinen. Oleellista on hioa tarina niin, että et harhaudu sivupoluille, unohdu selittämään epäolennaisuuksia, jumiudu liian pitkään detaljeihin tai ohita huippukohtaa liian nopeasti. Tarinan kertomisen tueksi kannattaa lukea romaanin tai elokuvan käsikirjoitusoppaita, koska niissä pureudutaan draaman kaareen.
* * *
Meissä jokaisessa on sisällöntuotannon taito sisäänrakennettuna. Se on ihmisrodun selviämiskeino, ja juuri sitä varten meidän aivomme ovat hioutuneet vuosituhansien aikana. Ilman sisällöntuotantoa emme olisi osanneet opettaa kivikirveen tekoa kaverille saati varoittaa heimoa sapelihammastiikeristä.
Jokainen meistä osaa tuottaa sisältöä jollain tavalla. Oleellista on löytää se itselle luontevin kanava ja formaatti.
* * *
