Marja-Liisa Manka
Onnellisuus on erikoistarjouksessa Suomessa: YK:n asettama tutkijaryhmän vuosittaisessa listauksessa olemme olleet maailman onnellisin maa kolme kertaa peräkkäin. Arviointikriteereinä on käytetty bruttokansantuotetta asukasta kohti, vapautta päättää omaa elämää koskevista valinnoista, yhteisöllisyyttä, anteliaisuutta, terveen eliniän odotetta ja lisäksi korruptoituneisuuden vähäisyyttä.
Loistavat puitteet eivät kuitenkaan takaa hyvinvointia: miltei 11 työikäistä päivässä jää masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle. Kiire on lisääntynyt ja psyykkinen kuormittuneisuus on edelleen korkealla tasolla, kuten fyysinenkin. Lisäksi keskimäärin runsas kolmannes palkansaajista on havainnut työpaikallaan kiusaamista ja häirintää.
Poikkeusolot ovat myös koetelleet jaksamistamme. Toisaalta koronaviruksen ansiosta mahdoton muuttui mahdolliseksi. Saatoimme yhtäkkiä alkaa tehdä työtä kotoa, miltei 60 % palkansaajista siirtyi etätyöhön. Muutostilanteet voivat näin oivallisesti tarjota mahdollisuuden asenteiden ja tottumusten tarkasteluun.
Työturvallisuuslain mukaan esimies on vastuussa työntekijöidensä jaksamisesta. Mitä tapahtuisi, jos sukeltaisitkin omaan päähäsi ja pohtisit, mitä itse voisit tehdä hyvinvointisi eteen sen sijaan, että odottaisit esimiestäsi tai Jotakin Muuta?
Marja-Liisa Manka, FT, YTM, työhyvinvoinnin johtamisen dosentti, Tampereen yliopisto
Onnellisuus on erikoistarjouksessa Suomessa: YK:n asettama tutkijaryhmän vuosittaisessa listauksessa olemme olleet maailman onnellisin maa kolme kertaa peräkkäin. Arviointikriteereinä on käytetty bruttokansantuotetta asukasta kohti, vapautta päättää omaa elämää koskevista valinnoista, yhteisöllisyyttä, anteliaisuutta, terveen eliniän odotetta ja lisäksi korruptoituneisuuden vähäisyyttä.
Loistavat puitteet eivät kuitenkaan takaa hyvinvointia: miltei 11 työikäistä päivässä jää masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle. Kiire on lisääntynyt ja psyykkinen kuormittuneisuus on edelleen korkealla tasolla, kuten fyysinenkin. Lisäksi keskimäärin runsas kolmannes palkansaajista on havainnut työpaikallaan kiusaamista ja häirintää.
Poikkeusolot ovat myös koetelleet jaksamistamme. Toisaalta koronaviruksen ansiosta mahdoton muuttui mahdolliseksi. Saatoimme yhtäkkiä alkaa tehdä työtä kotoa, miltei 60 % palkansaajista siirtyi etätyöhön. Muutostilanteet voivat näin oivallisesti tarjota mahdollisuuden asenteiden ja tottumusten tarkasteluun.
Työturvallisuuslain mukaan esimies on vastuussa työntekijöidensä jaksamisesta. Mitä tapahtuisi, jos sukeltaisitkin omaan päähäsi ja pohtisit, mitä itse voisit tehdä hyvinvointisi eteen sen sijaan, että odottaisit esimiestäsi tai Jotakin Muuta?
Huomio voimavaroihin ongelmien sijaan
Myönteisten tunteiden määrässä suomalaisilla on parantamisen varaa. Erityisesti muutoksissa olisi alettava kiinnittää huomiota siihen, mikä on hyvin ja mitä uusia mahdollisuuksia ne tarjoavat. Näkökulman vaihdos antaa voimia ratkoa ongelmia. Negatiivisten tunteiden vallassa, kuten liian väsyneenä, et osaa kiinnittää huomiota yksityiskohtiin. Myönteisyyttä voi säilöä ”pankkiinkin” pahan päivän varalle, koska ylijäämä suojelee hyvinvointia.Tunnista hiostajasi
Toki ongelmatkin on tunnistettava. Näetkö ne liian mustien silmälasien lävitse vai ovatko tavoitteet tilanteeseesi sopimattomat? Kuuntele, miten puhut itsellesi! Suo itsellesi lempeyttä sen sijaan, että harrastaisit jatkuvaa itsekritiikkiä tai tuomitsisit itsesi. Tyypillisiä energiansyöjiä ovat liika kiltteys, täydellisyys, läpi harmaan kiven -asenne tai pessimismi.Tee yhteistyötä
Tunnepöly tarttuu ihmisestä toiseen, joten paras lahja, minkä voit antaa ympärillesi, on hyvä mieli. Etsikää yhdessä työn tähtihetkiä, mistä voitte tuntea kiitollisuutta ja keiden kanssa voisitte tehdä yhteistyötä työn tuunaamiseksi entistä innostavammaksi. Tervehdi, kiitä ja kehu, koska hyvän tekeminen tuo pitkäksi aikaa hyvän mielen.Opi joka päivä
Kehittymisen asenne virkistää. Vaikka et olisikaan saanut syntymälahjana onnellisuusgeenejä, sekin toki on mahdollista, voit oppia tuntemaan itseäsi ja edistämään itseluottamusta, toiveikkuutta, sitkeyttä ja myönteisyyttä. Psykologisen pääoman kasvattaminen on työlästä, mutta palkitsevaa. Virheistä ja mokistakin voi oppia vähintäänkin sen, miten jokin asia ei toimi.Huolehdi palautumisestasi
On tärkeätä, että elämässäsi on muutakin kuin työtä. Harrastukset auttavat elvyttämään työssä kadotetut voimat. Joskus on hyvä vain laiskotella ja huvitella, vailla tulostavoitteita. Myös fyysinen kunto on hyvinvoinnin perusta, joskin on muistettava liikkua oman kuntotason mukaan. Luonto toimii automaattisesti voimien palauttajana. Uni on elintärkeä, koska syvässä unessa aivot huuhtoutuvat kuonasta. Liikunnankin aikana aivojen ”pesukone” toimii samalla tavoin. Riittävän unen määrä on yksilöllinen ja on keskimäärin 7-9 tuntia.Yksi päätös syksyyn
Kun palaat syksyllä työhösi, tee yksi hyvinvointiasi edistävä päätös ja pohdi,- Mikä estää sen toteutumisen ja miten voitat esteet?
- Mitä tukea tarvitset sen toteuttamiseksi?
- Minkälaisia askeleita, kuten osaamista, tarvitset siihen päästäksesi?
- Miten palkitset itseäsi, kun olet sen saavuttanut?
Marja-Liisa Manka, FT, YTM, työhyvinvoinnin johtamisen dosentti, Tampereen yliopisto
