Suomalaisten PK-yritysten digitalisaatiokehitys ontuu. Se vaikuttaa suoraan yritysten tuottavuuteen ja henkilöstön työhyvinvointiin. Digitaaliset valmiudet on saatava PK-yrityksissä hyötykäyttöön. Mitä oikein pitäisi tehdä?
Digitalisaatio haastaa Suomen PK-yritykset
Digitalisaatio etenee kaikilla toimialoilla. Tekoäly, esineiden internet (IOT), sosiaalisen median eri muodot sekä erilaiset tuotannon ja logistiikan digitaaliset ohjausmenetelmät kehittyvät kovaa vauhtia. Se, miten yritykset pystyvät valjastamaan digitaaliset tekniikat ja järjestelmät sekä kehittämään henkilöstön digitaalista tieto- ja viestintäosaamista eli tivi-osaamista, vaikuttaa tulevaisuudessa yhä enemmän suomalaisen työn tuottavuuteen ja henkilöstön työhyvinvointiin.Suomalaisyrityksistä valtaosa on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Vaikka tietotekninen kehitys Suomessa on ollut nopeaa, se on ollut sitä muuallakin. Taloudellisen ja yhteistyön kehitysjärjestö OECD:n mukaan https://data.oecd.org/finland.htm keskeinen pulmamme on se, että digitaalinen tieto- ja viestintätekniikka leviää pk-yrityksiin ontuen.
Hanketarjonta ei vastaa yritystarpeisiin
Syynä PK-yritysten ontuvaan digitaalisen tivi-tekniikan käyttöönottoon pidetään kahta asiaa: hankkeissa kehitetyt palvelut eivät vastaa PK-yritysten tarpeisiin, eivätkä tavoita PK-yrityksiä. Siinä on kylliksi haastetta niin PK-yrityksille kuin palvelujen kehittäjille.PK-yrityksiä moititaan usein siitä, että niiden digitalisaation tuntemus ja kyky kehittää digitaalisia toimintatapoja ovat puutteellisia. Minkälainen moite pitäisi kohdistaa digitaalisia palveluja PK-yrityksille kehittävien asiantuntijoiden toimintaan?
Putoaako asiakas kehittämisen kelkasta?
Muinoin eräs asiakas kuvasi ”asiakaslähtöisen kehittämisen” johtavan pahimmillaan siihen, että asiakas lähtee, koska kehittäminen tapahtuu liian asiantuntijavetoisesti. Asiakas unohtuu, kun asiantuntijat innostuvat kehittämään uusia ratkaisuja. Kehittäminen tapahtuu asiantuntijoiden, ei yritysten ehdoilla.Kun yrityksen henkilöstö putoaa kehittämisen kelkasta, sen ymmärrys digitalisaatiosta ja digiosaaminen eivät pääse kehittymään. Uusista digitaalisista tivi-tekniikoista saatavat hyödyt jäävät yrityksille vähäisiksi.
Toimivia ratkaisuja yrityslähtöisellä kehittämisyhteistyöllä
PK-yritysten tarve saada tukea digiosaamisen kehittämiseen on tunnistettu. Siihen pitäisi osata myös vastata.TTS Työtehoseuran, Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKEn ja Työterveyslaitoksen Digihyöty-hankkeessa (1.3.2020 – 31.8.2022) kehitetään Euroopan sosiaalirahaston tukemana PK-yritysten tivi-osaamista, yritysten ja digitalisaatioasiantuntijoiden vuorovaikutusta sekä henkilöstön osallisuutta. Kehitystyölle pyritään näin rakentamaan tukeva kivijalka, jossa otetaan huomioon erikokoisten PK-yritysten tarpeet, henkilöstön aito osallistuminen kehittämiseen sekä avoin vuorovaikutus PK-yritysten ja digiosaamisen kehittämiseen asiantuntijoiden välillä.
Kehittämisen tuloksena luodaan eri kokoisten PK-yritysten tarpeisiin vastaava ja yritysten helposti saavutettava tietosalkku. Tietosalkkuun valitaan testatusti eri kokoisille PK-yrityksille soveltuvat työvälineet tietojärjestelmiä ja niiden käyttöönottoa koskevan osaamisen lisäämiseen, PK-yritysten koko henkilöstön digitaalisaatiota edistävään yhteistoimintaan osallistumiseen sekä PK-yritysten henkilöstön osallistamiseen työn kehittämiseen.
Kiinnostuitko? Ota yhteyttä
Päivi Nummenranta, TTS, paivi.nummenranta@tts.fi
Jari Salo, TIEKE, jari.salo@tieke.fi
Arja Ala-Laurinaho, TTL arja.ala-laurinaho@ttl.fi
Lue lisää: www.tts.fi/digihyoty
Kirjoittaja: Minna Mattila-Aalto, TTS
