Yritysten digiajan työhyvinvointia kehittämässä

Poikkeuksellinen kevät on vienyt työn digitalisaatiota kovalla harppauksella eteenpäin, kun monen yrityksen on täytynyt siirtää töiden tekeminen etätyöksi kotitoimistoille tai järjestää toimintaansa siten, että asiakkaat tavoitetaan pääasiassa digitaalisten välineiden kautta. Yritykset ovat joutuneet opettelemaan nopealla aikataululla aivan uusia välineitä ja työn tekemisen tapoja, joista monet varmasti jäävät käyttöön poikkeusajankin jälkeen. Kun digityö koskettaa nyt entistä useamman yrityksen työntekijöitä, olisi työhyvinvoinnissa tärkeää huomioida myös digitaalisuuden tuomat voimavara- ja kuormitustekijät.

Reilun vuoden käynnissä olleessa Digiajan työhyvinvointi -hankkeessamme (ESR) kehitämme uusia ja uudistamme vanhoja työhyvinvoinnin malleja digitalisoituneeseen työhön niin lappilaisissa kuntaorganisaatioissa kuin yrityksissä. Tavoitteenamme on lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä digiajan tuomista muutoksista ja niiden vaikutuksesta työhyvinvointiin sekä kehittää yhdessä organisaatioiden kanssa johtamiseen ja työprosesseihin uusia ja ennakkoluulottomia työhyvinvoinnin ratkaisuja. Pyrimme samalla myös lieventämään digitalisaatioon liittyviä huolia, kuten osaamiskuiluja, muutosvastarintaa ja työn hallinnan haasteita.

Alkukartoituskyselyn tuloksia yritysten digiajan työhyvinvoinnista 

Käynnistimme hankkeessamme vuoden alussa digiajan työhyvinvoinnin kehittämiskokonaisuuden, jossa tarjoamme tietoa, ohjausta ja tukea digiajan työhyvinvoinnin parantamiseen. Kokonaisuuteen osallistuu 15 organisaatiota, joista seitsemän on yrityksiä.

Kehittämistyö käynnistyi sähköisellä alkukartoituskyselyllä, jossa selvitimme kunkin organisaation digiajan työhyvinvoinnin tilaa, haasteita ja mahdollisuuksia. Suhteessa muihin kyselymme vastaajaryhmiin, yrityksissä oli keskimääräistä enemmän vaatimusta olla tavoitettavissa monen eri väylän kautta sekä työn läikkymistä vapaa-ajalle. Kognitiivisen kuormituksen lisääntyminen näkyi jatkuvien keskeytysten, tiedon ja viestinnän monikanavaisuuden sekä keskittymiskyvyn haasteina. Myös jatkuva istuminen tai muu samanlaisena toistuva työasento koettiin muita ryhmiä kuormittavampana.

Toisaalta yrityksissä oli usein ajantasaisimmat laitteet sekä kokemusta digitalisoitumisen eduista muun muassa työn tekemisen monipuolistuneissa tavoissa, rutiinitehtävien automatisoitumisessa sekä teknoimuksikin kutsuttuna innostuksena käyttää teknologiaa. Yrityksissä myös koettiin muita sektoreita enemmän digitalisoituminen strategisesti tarkoituksenmukaiseksi ja tärkeäksi.

Kohti digihyvinvoinnin kehittämistä 

Hyödynnämme alkukartoitusten tuloksia tulevana syksynä käynnistyvissä vertaiskehittämisen työpajoissa, joissa kehitämme organisaatioiden tärkeiksi kokemia digihyvinvoinnin osa-alueita jakaen kokemuksia, näkemyksiä ja hyviä käytänteitä. Tärkeimpinä teemoina käsittelemme muun muassa joustavia työtapoja, etätyötä, kognitiivista ergonomiaa ja työhyvinvoinnin johtamista.

Työpajojen lisäksi ohjaamme yritysten itse valitsemaa digiajan työhyvinvoinnin kehittämistyötä, paikan päällä yrityksissä. Testaamme myös erilaisia työhyvinvoinnin ylläpitämiseen liittyviä digitaalisia sovelluksia. Kehittämistyön lopussa luomme yrityksille digiajan työhyvinvointiprofiilit ja määrittelemme seuraavat askeleet digiajan työhyvinvoinnin kehittämiseen.

Kokoamme hankkeemme tulokset yksiin kansiin sähköiseksi Digiajan työhyvinvoinnin -työkirjaksi, joka julkaistaan vuoden 2021 lopussa, ja on saatavilla kaikille digiajan työhyvinvoinnin kehittämisestä kiinnostuneille.

Digiajan työhyvinvoinnin kehittämistyötämme voit seurata sivustollamme: https://blogi.eoppimispalvelut.fi/digiajantyohyvinvointi/ ja Facebook-sivullamme Digiajan työhyvinvointi.

Kirjoittajat:
Päivi Holopainen, projektipäällikkö, Digiajan työhyvinvointi -hanke Lapin yliopisto
Krista Kohtakangas, asiantuntija, Digiajan työhyvinvointi -hanke Lapin yliopisto

Kuvituskuva