Verkostoituminen on tärkeää yritystoiminnalle, ja sen merkitystä on korostettu eri asiayhteyksissä jo vuosikymmenten ajan. Myös HortiProw-hankkeeseen osallistuvien yritysten kanssa työskennellessä verkostoituminen nousi esiin tärkeänä asiana. Osa yrittäjistä toivoi parempaa verkostoitumista muiden alan toimijoiden kanssa, kun taas toisilla verkostot olivat kasvaneet ajan mittaan hyvinkin kattaviksi. Tästä syystä verkostoituminen nousi myös hankkeen yhteistyöpajateemaksi. Aihetta käsiteltiin marraskuussa 2019 järjestetyssä yritysten välisessä tapaamisessa Tampereella. Työpajaan osallistui kolmen marjatilan edustajia eri puolilta Suomea. Keräsimme työpajassa yrittäjiltä positiivisia onnistumisen kokemuksia verkostoitumisesta ja keskustelimme niiden pohjalta toiveista ja konkreettisesta suunnitelmasta verkostoitumisedellytysten parantamiseksi.
Vertaistuen ohella tärkeäksi teemaksi nousi tiedonjakaminen verkostojen kautta. Muilta alan yrittäjiltä saa ajantasaista tietoa siitä, mitä alalla tapahtuu. Lainsäädäntöön tulee uudistuksia, tuet ja niiden edellytykset muuttuvat, rekrytointitilanne elää. Marjayrittäjille työntekijöiden kansainvälinen rekrytointi on hyvä esimerkki lähes vuosittain muuttuvasta tilanteesta, joka vaikuttaa tilan toimintaan voimakkaasti. Muistakin alan kuvioista pysyy parhaiten perillä verkostojen avulla, sillä joku yrittäjistä ehtii aina paremmin koulutuksiin, joihin muut eivät ole päässeet, ja jakaa sieltä saadun tiedon verkostoihinsa. Verkostot toimivat myös muistuttajina, kun ajankohtaiset asiat ja niiden toteutus nousevat säännöllisesti keskusteluun.
Tietenkin verkostoilla on tärkeä rooli siinä, että yrittäjän ei tarvitse tehdä kaikkea itse. Hyvien verkostojen avulla työtehtäviä voi jakaa, tehdä yhteishankintoja ja jopa jaksottaa toimintaa yhteistyössä muiden kanssa.
Verkostot toimivat myös lumipallon tavoin. Hyvin verkostoitunut yrittäjä saa jo olemassa olevien verkostojensa avulla luotua lisää kontakteja ja pystyy tutustumaan uusiin alan toimijoihin.
Käytännössä on oltava aktiivinen muiden yrittäjien suuntaan saadakseen muutoksen aikaan. Hyvin verkostoituneet yrittäjämme antoivat käytännön neuvoja: ota puhelin käteen ja soita, kysele kuulumisia, kysele näkemyksiä, pyydä mukaan tapahtumiin ja toimintaan. Iäkkäämmätkin yrittäjät saatetaan näin saada mukaan, vaikka sosiaalinen media ei heitä kiinnostaisikaan, ja siitä syystä he muuten jäisivät ulkopuolisiksi. On tietenkin myös muistettava, että me olemme erilaisia. Mikäli joku ei halua kaiken yrittämisen jälkeenkään mukaan, sekin on hyväksyttävä.
Puutarha-alan työhyvinvointi ja tuottavuus (HortiProw) -hankkeessa on mukana lähes 30 puutarha-alan yritystä peruna- ja juurikasvituotannosta, avomaatuotannosta, koristekasvi- ja vihanneskasvihuoneista ja viherrakentamisesta. Hankkeessa on toteutettu yrityskohtaisia kehittämisprosesseja ja yhteistyöpajoja, joissa on käsitelty eri yrityksiä yhdistäviä tai toisiaan täydentäviä teemoja. Hanke alkoi 1.4.2018.
HortiProw-hanke on valtakunnallinen. Sitä rahoittaa Hämeen ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta sekä Maatalousyrittäjien eläkelaitos MELA. Hankkeen toteuttajat ovat Luonnonvarakeskus (Luke), TTS Työtehoseura ja Petla. Hankkeen kesto on 1.4.2018 - 31.12.2020.
Kirjoittaja Ulla Ovaska, tutkija, Luke
Veli-Matti Tuure, erikoistutkija, TTS Työtehoseura
Puutarha-alan työhyvinvointi ja tuottavuus (HortiProw) -hanke. https://www.luke.fi/projektit/hortiprow/.
Miksi siis verkostoja?
”Kun tuntuu, että nyt en enää jaksa, voin purkaa sydäntäni sanoja säästelemättä marjanviljelijänaisten someryhmässä ja tiedän saavani sieltä tukea”, eräs työpajaan osallistunut yrittäjä huokaisi kertoessaan verkostojen merkityksestä työhyvinvoinnilleen. Vertaistuki oli ensimmäinen asia, joka yrittäjille tuli mieleen verkostoista. On tärkeää päästä keskusteluyhteyteen saman alan ihmisten kanssa. He tietävät, mistä toinen puhuu, käyvät läpi samoja tuntemuksia ja osaavat ehkä tarjota ratkaisuja – tai vain kuuntelevan korvan. Usein myös työhön liittyvät ilonaiheet tuntuvat parhailta jakaa heidän kanssaan, jotka ymmärtävät, miltä onnistuminen tuntuu ja millaisen työn takana se on. Vertaistuen jakamisessa käytetään nykyään ennen kaikkea sosiaalista mediaa, kuten Facebookia, joka on kätevästi mahdollistanut ryhmien luomisen eri tarkoituksia varten. Tietysti joskus on tartuttava puhelimeenkin.Vertaistuen ohella tärkeäksi teemaksi nousi tiedonjakaminen verkostojen kautta. Muilta alan yrittäjiltä saa ajantasaista tietoa siitä, mitä alalla tapahtuu. Lainsäädäntöön tulee uudistuksia, tuet ja niiden edellytykset muuttuvat, rekrytointitilanne elää. Marjayrittäjille työntekijöiden kansainvälinen rekrytointi on hyvä esimerkki lähes vuosittain muuttuvasta tilanteesta, joka vaikuttaa tilan toimintaan voimakkaasti. Muistakin alan kuvioista pysyy parhaiten perillä verkostojen avulla, sillä joku yrittäjistä ehtii aina paremmin koulutuksiin, joihin muut eivät ole päässeet, ja jakaa sieltä saadun tiedon verkostoihinsa. Verkostot toimivat myös muistuttajina, kun ajankohtaiset asiat ja niiden toteutus nousevat säännöllisesti keskusteluun.
Tietenkin verkostoilla on tärkeä rooli siinä, että yrittäjän ei tarvitse tehdä kaikkea itse. Hyvien verkostojen avulla työtehtäviä voi jakaa, tehdä yhteishankintoja ja jopa jaksottaa toimintaa yhteistyössä muiden kanssa.
Verkostot toimivat myös lumipallon tavoin. Hyvin verkostoitunut yrittäjä saa jo olemassa olevien verkostojensa avulla luotua lisää kontakteja ja pystyy tutustumaan uusiin alan toimijoihin.
Toiveita ja suunnitelmia
Kuinka verkostoitumista saisi edistettyä? Tänä päivänä some-verkostot (WA, FB) ovat jo laajalti käytössä ja niiden kehittyminen parantaa verkostoitumismahdollisuuksia entisestäänkin. Laajemmin ajateltuna kyse on asenteesta ja asennemuutoksesta. Pitäessään yhtä ja toimiessaan yhdessä yrittäjät ja koko heidän edustamansa ala on vahvempi. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että yrittäjät eivät näe toisiaan ensisijaisesti kilpailijoina, vaan yhteistyökumppaneina. Kaikkea ei tarvitse oppia kantapään kautta, kun voi oppia toiselta saman alan ihmiseltä. Yrittäjälle tunnetusti aikakin on rahaa.Käytännössä on oltava aktiivinen muiden yrittäjien suuntaan saadakseen muutoksen aikaan. Hyvin verkostoituneet yrittäjämme antoivat käytännön neuvoja: ota puhelin käteen ja soita, kysele kuulumisia, kysele näkemyksiä, pyydä mukaan tapahtumiin ja toimintaan. Iäkkäämmätkin yrittäjät saatetaan näin saada mukaan, vaikka sosiaalinen media ei heitä kiinnostaisikaan, ja siitä syystä he muuten jäisivät ulkopuolisiksi. On tietenkin myös muistettava, että me olemme erilaisia. Mikäli joku ei halua kaiken yrittämisen jälkeenkään mukaan, sekin on hyväksyttävä.
Puutarha-alan työhyvinvointi ja tuottavuus (HortiProw) -hankkeessa on mukana lähes 30 puutarha-alan yritystä peruna- ja juurikasvituotannosta, avomaatuotannosta, koristekasvi- ja vihanneskasvihuoneista ja viherrakentamisesta. Hankkeessa on toteutettu yrityskohtaisia kehittämisprosesseja ja yhteistyöpajoja, joissa on käsitelty eri yrityksiä yhdistäviä tai toisiaan täydentäviä teemoja. Hanke alkoi 1.4.2018.
HortiProw-hanke on valtakunnallinen. Sitä rahoittaa Hämeen ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta sekä Maatalousyrittäjien eläkelaitos MELA. Hankkeen toteuttajat ovat Luonnonvarakeskus (Luke), TTS Työtehoseura ja Petla. Hankkeen kesto on 1.4.2018 - 31.12.2020.
Veli-Matti Tuure, erikoistutkija, TTS Työtehoseura
Puutarha-alan työhyvinvointi ja tuottavuus (HortiProw) -hanke. https://www.luke.fi/projektit/hortiprow/.
