Yli 55-vuotiaille yrittäjille suunnattu työhyvinvoinnin edistämiseen ja tuottavuuden vahvistamiseen keskittynyt EntreFox -hanke käynnistyi keväällä 2019. Yrittäjien tuottavuutta ja hyvinvointia vahvistetaan elinikäisen oppimisen ja aktiivisen ikääntymisen vipuvarsia hyödyntäen.
Hankkeen lähtökohta ja tausta on varsin yksiselitteinen: hyvinvoivan yrityksen keskiössä on hyvinvoiva yrittäjä. Suomessa toimii 113 000 55–74-vuotiasta yrittäjää, joiden työssäjaksamista haluamme tukea kaikin keinoin. Työhyvinvoinnin näkökulmasta terveyden edistäminen ja varhainen tuki ovat avainasemassa. Elinikäisen oppimisen näkökulmasta digitalisaation muuttaessa muun muassa työn tekemisen tapoja, on jatkuva oppiminen yksi hankkeen kulmakivistä.
Ensimmäisen vuoden aikana hankkeeseen on osallistunut 43 yrittäjää ja osallistujien kokemukset puhuvat puolestaan: osaaminen voimaannuttaa, osallistujille kehittyy toimenpiteissä vahvempi käsitys itsestään yrittäjinä ja heidän valmiutensa jatkaa yrittäjinä paranevat.
Ryhmän yhteisissä lähitapaamisissa käsiteltiin osallistujien omia tavoitteita, osaamisen kehittämistä ja digitaalisia työvälineitä, markkinointia, ikää voimavarana sekä yritystoiminnan pulmakohtia ja ratkaisuja. Työhyvinvointi kulki punaisena lankana kaikessa toiminnassa. Lähitapaamisten välillä järjestimme henkilökohtaisia verkkoklinikoita. Nämä olivat ratkaisukeskeisiä ja sparraavia keskusteluja, joissa syvennyimme käsittelemään osallistujien omia tilanteita. Osallistujien toiveesta järjestimme myös Varmuutta videointiin -työpajan.
Ryhmä oli meidän näkökulmastamme menestys [https://www.entrefox.fi/blogit/miten-meni-milta-tuntuu-kokemuksia-yrittajaryhmasta/] ja se tuli palautteen perusteella todella tarpeeseen! Osallistuminen on tukenut yrittäjiä muun muassa hyvinvoinnista huolehtimisessa sekä verkostojen ja kumppanuuksien vahvistamisessa. Turun ammattikorkeakoulun järjestämään ensimmäiseen hyvinvoinnin työpajaan osallistui 11 eri alojen yrittäjää. Työpajojen lähtökohtana oli se, että osallistujat määrittelivät itse kolme kohtaa hyvinvoinnistaan, joita he halusivat lähteä kehittämään. Keskusteluissa nousi ideoita muun muassa liikunnan lisäämisestä, ajanhallinnan parantamisesta ja uneen sekä ravintoon liittyviä asioita. Ensimmäisen tapaamisen jälkeen osallistujilla oli mahdollisuus lainata aktiivisuusrannekkeita omien tavoitteiden saavuttamisen tueksi. Lisäksi Turun ammattikorkeakoulun liikuntalaboratorio tarjosi mahdollisuuden osallistua kuntotestaukseen.
Osallistujat kokivat Firstbeat-analyysin erittäin hyödylliseksi ja silmiä avaavaksi. Yrittäjät kokivat sen tuoneen ymmärrystä omasta palautumisesta, kuten esimerkiksi siitä, miksi he ovat olleet uupuneita tai mikä on oma fyysinen kunto ja jaksaminen, sekä miten he voivat edistää tulosten pohjalta omaa hyvinvointiaan. Työpajoihin osallistuminen oli saanut monen osallistujan myös lisäämään liikunnan harrastamista. Ryhmäläiset jakoivat mielellään kokemuksiaan yrittäjyydestä sekä hyvinvointiinsa liittyvistä oivalluksista. Osalle osallistujista vertaistuen tarve nousi ilmeisenä esiin. Myös asiantuntijaohjaukselle ja coachaukselle koettiin tarvetta. Osallistujien tavoitteet täsmentyivät ja osin muuttuivatkin valmennuksen aikana. Esiin nousi myös ns. uusia tavoitteita ja menetelmiä muun muassa terveellisemmän ravinnon merkityksestä ja omien ravitsemustottumusten tunnistamisesta.
Digitaalisten ratkaisujen kehittämisen ei tarvitse olla vallankumouksellista – riittää, että yrittäjä luo vision ja ensimmäisiä kehitysaskeleita toiminnan kehittämiseen. Turun ammattikorkeakoulun tarjoamissa digipiloteissa on muun muassa suunniteltu yritysten kanssa yhdessä yrityskohtaisia pilotteja, joiden avulla on kehitetty yritysten verkkonäkyvyyttä ja sosiaalisen median hyödyntämistä osana yrityksen viestintää ja markkinointia. Pilotin keskeisenä sisältönä on ollut sosiaalisen median vuosikellon suunnittelu, mutta ennen kaikkea yrittäjän koulutus sosiaalisen median kanavien sujuvaan ja tehokkaaseen käyttöön. Kun julkaisujen kirjoitus, ajastus ja analysointi sujuvat osana työtehtäviä, tulee somen hyödyntämisestä yrityksen liiketoiminnassa selkeämpi ja systemaattisempi kokonaisuus.
Myös uusien palveluiden kehityksessä on hyvä miettiä, miten digitaaliset työkalut tukevat palvelua. Markkinoilla on paljon erilaisia työkaluja tarjolla – niin maksullisia kuin ilmaisiakin. Suuremman haasteen tuo se, että saa kartoitettua, mikä työkaluista sopii juuri oman yrityksen toimintaan. Eräässä EntreFoxin digipilotissa keskityttiin kartoittamaan ja testaamaan sopivaa kyselytyökalua osaksi yrityksen uutta palvelukonseptia. Projekti käynnistettiin kuvaamalla yrityksen tarpeet työkalulle. Laajan kartoituksen aikana markkinoilla olevien työkalujen toimintoja verrattiin yrityksen tarpeisiin ja näin saatiin rajattua viisi potentiaalisesti sopivaa järjestelmää. Vaihtoehtoja testattiin rakentamalla yrityksen tarpeiden mukainen kyselytesti työkaluun sekä kartoittamalla kyselyn tuloksista saatavia graafeja. Näiden perusteella tehtiin suositus yrittäjälle soveltuvista työkaluvaihtoehdoista. Yrityksen valittua hinta-laatusuhteeltaan sopiva kyselytyökalu palvelukonseptia varten, EntreFoxin tiimi rakensi vielä asiakkaan suunnittelemat kyselyt valittuun työkaluun sekä opetti yrittäjän käyttämään työkalua, päivittämään kyselyjä sekä analysoimaan kyselyn tuloksia.
Helsingin yliopiston osatoteutuksessa tuetaan ja tarkastellaan erityisesti ulkomaalaistaustaisten yrittäjien tilannetta ja mahdollisuuksia menestyvän liiketoiminnan harjoittamiseen. Kahteen ensimmäiseen ryhmään on osallistunut yhteensä 14 osallistujaa, joista osa on suomalaistaustaisia. Ulkomaalaistaustaisille yrittäjille verkostoituminen ja asiakkaiden löytäminen on usein haasteellista ja ryhmätoiminnassa on jaettu kokemuksia ja saatu vertaistukea. Uudessa kotimaassa toimivalle yrittäjälle jatkuvan oppimisen tarve on erityisen suuri. Vaikka usein voi toimia englannin kielellä ja monella asiakkaatkin ovat ulkomailla, ovat EntreFoxin toimintaan osallistuneet yrittäjät huomanneet, että suomen kielen oppiminen olisi tärkeää, jotta pääsisi paremmin mukaan yrittäjäverkostoihin ja olisi helpompi kommunikoida asiakkaiden kanssa.
Ensimmäisen ryhmän teemana oli luovuus ja innovaatiot, ja ohjelmaan kuului esimerkiksi vierailu Aalto-yliopiston Aalto Design Factoryssa, missä osallistujat pohtivat erilaisia tapoja testata pienimuotoisesti. Osaaminen voimaannuttaa omia tuotteita tai muita ideoita. Luovuuden perusteita pohdittiin yhdessä professori Minna Huotilaisen kanssa, joka kertoi aivojen toiminnasta luovuuden näkökulmasta. Edistimme kokeilukulttuuria tutkimalla yhdessä hackathon-menetelmien käyttämistä luovassa työssä laajemminkin. Ryhmän sparraajina toimivat myös Sanna Fäldt ja Sanna Salovuori Bravers Oy:stä. Osallistujat esittelivät muille ryhmäläisille omia yrittämiseen liittyviä kehitysideoita ja keskustelu oli aktiivista. Koronatilanteen takia Helsingin yliopiston toinen, coaching-idealle perustuva ryhmä on edelleen päättämättä. Selväksi on kuitenkin tullut, että monilla ulkomaalaistaustaisilla pienyrittäjillä on suuri tarve verkostojen kasvattamiseen ja oman alansa keskusteluyhteyden löytämiseen. EntreFoxissa pyrimme tätä edistämään yhteistyössä esimerkiksi Suomen Yrittäjien ja NewCo Helsingin kanssa. Verkostojen kasvattamisen tarve ei liity ainoastaan asiakkaiden löytämiseen, vaan jatkuvaan oppimiseen laajemminkin. Pk-yritysten omien, nimenomaan oppimiseen liittyvien, verkostojen merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa.
EntreFox
Verkkosivusto: www.entrefox.fi/
Blogi: www.entrefox.fi/blogi/
Facebook: www.facebook.com/entrefox
Blogin kirjoittajat:
Marika Säisä, Reetta Raitoharju ja Katja Heikkinen, Turku ammattikorkeakoulu
Sara Lindström, Työterveyslaitos
Tytti Steel, Helsingin yliopisto
Hankkeen lähtökohta ja tausta on varsin yksiselitteinen: hyvinvoivan yrityksen keskiössä on hyvinvoiva yrittäjä. Suomessa toimii 113 000 55–74-vuotiasta yrittäjää, joiden työssäjaksamista haluamme tukea kaikin keinoin. Työhyvinvoinnin näkökulmasta terveyden edistäminen ja varhainen tuki ovat avainasemassa. Elinikäisen oppimisen näkökulmasta digitalisaation muuttaessa muun muassa työn tekemisen tapoja, on jatkuva oppiminen yksi hankkeen kulmakivistä.
Ensimmäisen vuoden aikana hankkeeseen on osallistunut 43 yrittäjää ja osallistujien kokemukset puhuvat puolestaan: osaaminen voimaannuttaa, osallistujille kehittyy toimenpiteissä vahvempi käsitys itsestään yrittäjinä ja heidän valmiutensa jatkaa yrittäjinä paranevat.
Hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä
Työterveyslaitos toteutti Uudellamaalla valmennus- ja vertaisryhmän 11:lle yrittäjälle, joiden yrittäjyyskokemus vaihteli muutamasta vuodesta vuosikymmeniin.Ryhmän yhteisissä lähitapaamisissa käsiteltiin osallistujien omia tavoitteita, osaamisen kehittämistä ja digitaalisia työvälineitä, markkinointia, ikää voimavarana sekä yritystoiminnan pulmakohtia ja ratkaisuja. Työhyvinvointi kulki punaisena lankana kaikessa toiminnassa. Lähitapaamisten välillä järjestimme henkilökohtaisia verkkoklinikoita. Nämä olivat ratkaisukeskeisiä ja sparraavia keskusteluja, joissa syvennyimme käsittelemään osallistujien omia tilanteita. Osallistujien toiveesta järjestimme myös Varmuutta videointiin -työpajan.
Ryhmä oli meidän näkökulmastamme menestys [https://www.entrefox.fi/blogit/miten-meni-milta-tuntuu-kokemuksia-yrittajaryhmasta/] ja se tuli palautteen perusteella todella tarpeeseen! Osallistuminen on tukenut yrittäjiä muun muassa hyvinvoinnista huolehtimisessa sekä verkostojen ja kumppanuuksien vahvistamisessa. Turun ammattikorkeakoulun järjestämään ensimmäiseen hyvinvoinnin työpajaan osallistui 11 eri alojen yrittäjää. Työpajojen lähtökohtana oli se, että osallistujat määrittelivät itse kolme kohtaa hyvinvoinnistaan, joita he halusivat lähteä kehittämään. Keskusteluissa nousi ideoita muun muassa liikunnan lisäämisestä, ajanhallinnan parantamisesta ja uneen sekä ravintoon liittyviä asioita. Ensimmäisen tapaamisen jälkeen osallistujilla oli mahdollisuus lainata aktiivisuusrannekkeita omien tavoitteiden saavuttamisen tueksi. Lisäksi Turun ammattikorkeakoulun liikuntalaboratorio tarjosi mahdollisuuden osallistua kuntotestaukseen.
Osallistujat kokivat Firstbeat-analyysin erittäin hyödylliseksi ja silmiä avaavaksi. Yrittäjät kokivat sen tuoneen ymmärrystä omasta palautumisesta, kuten esimerkiksi siitä, miksi he ovat olleet uupuneita tai mikä on oma fyysinen kunto ja jaksaminen, sekä miten he voivat edistää tulosten pohjalta omaa hyvinvointiaan. Työpajoihin osallistuminen oli saanut monen osallistujan myös lisäämään liikunnan harrastamista. Ryhmäläiset jakoivat mielellään kokemuksiaan yrittäjyydestä sekä hyvinvointiinsa liittyvistä oivalluksista. Osalle osallistujista vertaistuen tarve nousi ilmeisenä esiin. Myös asiantuntijaohjaukselle ja coachaukselle koettiin tarvetta. Osallistujien tavoitteet täsmentyivät ja osin muuttuivatkin valmennuksen aikana. Esiin nousi myös ns. uusia tavoitteita ja menetelmiä muun muassa terveellisemmän ravinnon merkityksestä ja omien ravitsemustottumusten tunnistamisesta.
Elinikäisestä oppimisesta eväitä yritystoiminnan kehittämiseen
Digitalisaation tuoma potentiaali tarjoaa monia mahdollisuuksia kehittää liiketoimintaa, mutta näiden hyödyntäminen vaatii ymmärrystä tarjolla olevista ratkaisuista. Elinikäinen oppiminen antaa eväitä ja tukea erilaisten digitaalisten ratkaisujen vertailuun, vision luomiseen ja yritystoiminnan kehittämiseen.Digitaalisten ratkaisujen kehittämisen ei tarvitse olla vallankumouksellista – riittää, että yrittäjä luo vision ja ensimmäisiä kehitysaskeleita toiminnan kehittämiseen. Turun ammattikorkeakoulun tarjoamissa digipiloteissa on muun muassa suunniteltu yritysten kanssa yhdessä yrityskohtaisia pilotteja, joiden avulla on kehitetty yritysten verkkonäkyvyyttä ja sosiaalisen median hyödyntämistä osana yrityksen viestintää ja markkinointia. Pilotin keskeisenä sisältönä on ollut sosiaalisen median vuosikellon suunnittelu, mutta ennen kaikkea yrittäjän koulutus sosiaalisen median kanavien sujuvaan ja tehokkaaseen käyttöön. Kun julkaisujen kirjoitus, ajastus ja analysointi sujuvat osana työtehtäviä, tulee somen hyödyntämisestä yrityksen liiketoiminnassa selkeämpi ja systemaattisempi kokonaisuus.
Myös uusien palveluiden kehityksessä on hyvä miettiä, miten digitaaliset työkalut tukevat palvelua. Markkinoilla on paljon erilaisia työkaluja tarjolla – niin maksullisia kuin ilmaisiakin. Suuremman haasteen tuo se, että saa kartoitettua, mikä työkaluista sopii juuri oman yrityksen toimintaan. Eräässä EntreFoxin digipilotissa keskityttiin kartoittamaan ja testaamaan sopivaa kyselytyökalua osaksi yrityksen uutta palvelukonseptia. Projekti käynnistettiin kuvaamalla yrityksen tarpeet työkalulle. Laajan kartoituksen aikana markkinoilla olevien työkalujen toimintoja verrattiin yrityksen tarpeisiin ja näin saatiin rajattua viisi potentiaalisesti sopivaa järjestelmää. Vaihtoehtoja testattiin rakentamalla yrityksen tarpeiden mukainen kyselytesti työkaluun sekä kartoittamalla kyselyn tuloksista saatavia graafeja. Näiden perusteella tehtiin suositus yrittäjälle soveltuvista työkaluvaihtoehdoista. Yrityksen valittua hinta-laatusuhteeltaan sopiva kyselytyökalu palvelukonseptia varten, EntreFoxin tiimi rakensi vielä asiakkaan suunnittelemat kyselyt valittuun työkaluun sekä opetti yrittäjän käyttämään työkalua, päivittämään kyselyjä sekä analysoimaan kyselyn tuloksia.
Helsingin yliopiston osatoteutuksessa tuetaan ja tarkastellaan erityisesti ulkomaalaistaustaisten yrittäjien tilannetta ja mahdollisuuksia menestyvän liiketoiminnan harjoittamiseen. Kahteen ensimmäiseen ryhmään on osallistunut yhteensä 14 osallistujaa, joista osa on suomalaistaustaisia. Ulkomaalaistaustaisille yrittäjille verkostoituminen ja asiakkaiden löytäminen on usein haasteellista ja ryhmätoiminnassa on jaettu kokemuksia ja saatu vertaistukea. Uudessa kotimaassa toimivalle yrittäjälle jatkuvan oppimisen tarve on erityisen suuri. Vaikka usein voi toimia englannin kielellä ja monella asiakkaatkin ovat ulkomailla, ovat EntreFoxin toimintaan osallistuneet yrittäjät huomanneet, että suomen kielen oppiminen olisi tärkeää, jotta pääsisi paremmin mukaan yrittäjäverkostoihin ja olisi helpompi kommunikoida asiakkaiden kanssa.
Ensimmäisen ryhmän teemana oli luovuus ja innovaatiot, ja ohjelmaan kuului esimerkiksi vierailu Aalto-yliopiston Aalto Design Factoryssa, missä osallistujat pohtivat erilaisia tapoja testata pienimuotoisesti. Osaaminen voimaannuttaa omia tuotteita tai muita ideoita. Luovuuden perusteita pohdittiin yhdessä professori Minna Huotilaisen kanssa, joka kertoi aivojen toiminnasta luovuuden näkökulmasta. Edistimme kokeilukulttuuria tutkimalla yhdessä hackathon-menetelmien käyttämistä luovassa työssä laajemminkin. Ryhmän sparraajina toimivat myös Sanna Fäldt ja Sanna Salovuori Bravers Oy:stä. Osallistujat esittelivät muille ryhmäläisille omia yrittämiseen liittyviä kehitysideoita ja keskustelu oli aktiivista. Koronatilanteen takia Helsingin yliopiston toinen, coaching-idealle perustuva ryhmä on edelleen päättämättä. Selväksi on kuitenkin tullut, että monilla ulkomaalaistaustaisilla pienyrittäjillä on suuri tarve verkostojen kasvattamiseen ja oman alansa keskusteluyhteyden löytämiseen. EntreFoxissa pyrimme tätä edistämään yhteistyössä esimerkiksi Suomen Yrittäjien ja NewCo Helsingin kanssa. Verkostojen kasvattamisen tarve ei liity ainoastaan asiakkaiden löytämiseen, vaan jatkuvaan oppimiseen laajemminkin. Pk-yritysten omien, nimenomaan oppimiseen liittyvien, verkostojen merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa.
EntreFox
Verkkosivusto: www.entrefox.fi/
Blogi: www.entrefox.fi/blogi/
Facebook: www.facebook.com/entrefox
Blogin kirjoittajat:
Marika Säisä, Reetta Raitoharju ja Katja Heikkinen, Turku ammattikorkeakoulu
Sara Lindström, Työterveyslaitos
Tytti Steel, Helsingin yliopisto
