Näin löydät yritysvastuun sweet spotin

Yritysvastuu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa yritys huolehtii perustehtävänsä lisäksi myös 1) ympäristöstä 2) toimintansa sosiaalisista vaikutuksista 3) toimintansa taloudellisista vaikutuksista. Osakeyhtiölain mukaan yrityksen tavoitteena on tuottaa voittoa omistajilleen, mutta sitä ei tietenkään saa tehdä turmelemalla luontoa, riistämällä yhteisöä tai tuottamalla tappiota alihankkijaketjulle. 

Kuulostaa selkeältä: tee rahaa, mutta tee se eettisesti ja kestävästi.

Ongelmia tulee siinä vaiheessa, kun yrittäjä puntaroi rahojen käyttöä. Pitäisikö kuljetusyritykselle ostaa uusi pakettiauto vai onko itse asiassa ekologisempaa käyttää vanha loppuun? Jos päättää ostaa uuden, pitäisikö satsata sähköautoon, vaikka se on kalliimpi? Mitä jos kassa pettää ison hankinnan vuoksi, ja sitten joutuu lomauttamaan työntekijöitä? Silloinhan sähköauto on ollut täysin kestämätön hankinta.

Entä paljonko yritys voi tehdä hyväntekeväisyyttä? On hienoa jos pystyy lahjoittamaan sadan euron käsityöstipendin paikalliselle koululle tai toteuttamaan henkilökunnan kanssa roskiensiivoustalkoot jonain kevätlauantaina. Hyväntekeväisyydelläkin on silti rajansa: jos lähtee jokaiseen kampanjaan mukaan, pian yrityksen kannattavuus laskee ja tiedossa on ongelmia.

Vastaus on Vennissä

Ensimmäiset askeleet yritysvastuusta on helppo tehdä Vennin diagrammin avulla (kuva alla). Listaa ensin vasemmanpuoleiseen ympyrään ne toimenpiteet, jotka säästävät rahaa. Sitten kirjoita oikeanpuoleiseen ympyrään ne toimenpiteet, jotka säästävät luontoa ja ovat muutenkin kestäviä. Kaikki ne asiat, jotka pääsevät molemmille listoille, ovat yritysvastuun sweet spot. Ne kannattaa tehdä heti ja ilman muuta.

Vennin diagrammi kaksi ympyrää päällekän vasemmassa ympyrässä lukee Säästän rahaa ja oikeass ympyrässä säästän luontoa.Päällekän menevällä alueella lukee säästän molempia eli sweet spot.

Tein vastaavan omasta työstäni:Säästän rahaa: omalla autolla ajo Hämeenlinnasta Helsinkiin. Paperikirjat tarjouksessa. Säästän luontoa: sähköauton hankinta. Toimistolaittaiden uusiminen. Säästän molempia: sähköinen kirjanpito, juna, kun ennakoi ja ostaa liput kuukautta etukäteen, e-kirjat, digilehdet.

Parasta on, että tuo keskikohdan sweet spot on aina isoin. Keskimäärin ottaen luonnon säästäminen tarkoittaa nimittäin myös rahan säästämistä. Niinpä tämän Vennin diagrammin avulla saat itsellesi nakkilistan, joka auttaa olemaan vastuullinen ja säästämään siinä sivussa rahaa.

Kassavirta, oi kassavirta

Kassavirta tarkoittaa rahan liikennettä organisaatiosta sisään ja ulos. Jos kassavirta on miinusmerkkinen, organisaatiolla on ongelmia: silloin nimittäin rahaa menee enemmän kuin sitä tulee sisään. Sen sijaan plusmerkkinen kassavirta tarkoittaa voittoa ja varakassaa pahan päivän varalle. Kun seuraat kassavirtaa, pystyt ennustamaan organisaation taloudellista tilannetta. Riittääkö kassa kesälomien yli, vai onko kuiva kausi edessä heti heinäkuussa?

Samalla kassavirran seuranta auttaa harkitsemaan yritysvastuuta parantavia investointeja. Onko minulla rahaa vaihtaa vanha dieselmersuni sähköiseen? Onko varaa muuttaa ekologisempiin tiloihin, jossa on öljylämmityksen sijasta kaukolämpö? Onko varaa hankkia tehtaalle tuulisähkösopimus?

Muista lähivastuu: pieni ja konkreettinen on kaunista

Yritysvastuussa ei aina tarvitse ajatella valtavia produktioita kuten isoa muotinäytöstä tai kuukauden mittaista kampanjaa. Toki niistäkin on paljon iloa, mutta järjestelyissä on iso vaiva, ja pahimmillaan stressi aiheuttaa burn-outin.

Onneksi myös pienet ja konkreettiset asiat tuottavat iloa ja hyötyä. Voit esimerkiksi
  • antaa paikalliselle peruskoululle satasen stipendin, joka on suunnattu yrittäjähenkiselle ysiluokkalaiselle
  • pyytää paikallista päiväkotia lähettämään piirustuksia liiketilasi seinälle ja lahjoittaa päiväkodille palloja, pulkkia tai vaikka pillimehuja 
  • perustaa tiimisi kanssa heijastimien jakopisteen syyspimeillä 
  • pitää toimitiloissasi peruskoululaisten vierailupäivän ja tarjota kaikille limut ja pullat 
  • lahjoittaa paikalliselle mielenterveysjärjestölle kymmenen paria leffalippuja arvottavaksi jäsenistölle. 
Tätä kutsun lähivastuuksi. Monesti unohdamme, että pienet, nopeat ja paikalliset hyväntekeväisyyspurskaukset ovat yhtä tärkeitä kuin isot Nenäpäivät ja joululahjakampanjat. Lähivastuu stressaa järjestäjää vähemmän, mutta se saattaa ilahduttaa saajaansa jopa enemmän.

PS. Yritysvastuusta löytyy paljon ilmaisia oppaita ja sivustoja. Sinun ei siis tarvitse maksaa konsultoinnista, ellet itse halua. Kokosin omat ilmaiset linkkivinkkini tähän:

* * *

Katleena Kortesuo on yrittäjä, kouluttaja ja tietokirjailija, joka kirjoittaa tänä vuonna yhteensä 25 vierailijapostausta hankeblogiimme. Katleenan oma blogi on osoitteessa www.eioototta.fi.