Mikael Pentikäinen
Koronakriisi jättää jälkensä talouteen ja työelämään. Yksi kriisin vahvistama muutos on etä- ja digityön kasvu. Puhutaan etä- ja digiloikasta.
Esimerkiksi oma työyhteisöni Suomen Yrittäjissä siirtyi nopeasti toimimaan täysin etänä. Samaan aikaan yrittäjäjärjestön palveluiden kysyntä kasvoi, kun kymmenet tuhannet yrittäjät olivat avun tarpeessa. Pystyimme nopeasti – käytännössä yön yli – muuttamaan toimintatapojamme ja lisäämään palveluitamme, vaikka juuri kukaan ei ollut enää omalla toimistolla. Tämä onnistui, koska etätyötekniikka oli käytössä ja henkilöstöllä oli muutoksen edellyttämä osaaminen, joustavuus ja vahva tahto olla yrittäjien apuna.
Oman kokemukseni perusteella uskon, että kriisi lisää merkittävästi monipaikkaista työtä ja samalla työntekijöiden hyvinvointia sekä yritysten ja yhteisöjen tuottavuutta. Iso merkitys on esimerkiksi sillä, että moni kotoaan työskennellyt säästi viikoittain jopa työpäivän verran matka-aikaa.
Yrittäjägallupin (4/20) mukaan yrityksistä noin kolmannes lisäsi etätöitä. Se tarkoittaa noin 100000 yritystä. Määrä on merkittävä. On arvioitu, että Euroopassa 24-31 prosenttia työtehtävistä olisi hoidettavissa kotoa. Valmiudet ovat erilaisia eri maissa. Ennen koronaa alle kymmenen prosenttia työntekijöistä oli etätöissä. Kasvupotentiaali on siis merkittävä.
Työyhteisölle se tarkoittaa uusia työmuotoja. Fyysisten kokousten rinnalle tulee etäpalavereita, jotka ovat parhaimmillaan kasvotusten pidettäviä tehokkaampia. Ehkä turhien palavereiden määrä vähenee. Tarve aidoille kasvotusten kohtaamisille ei kuitenkaan poistu. Ilman niitä yhteinen ideointi ja suunnittelu on vaikeampaa. Tarvitaan erilaisten kohtaamismuotojen tasapainoa.
Meilläkin johtoryhmä kokoontui heti tautitilanteen salliessa fyysisesti yhteen suunnittelukokoukseen, jossa pystyttiin eri työskentelymuodoin ideoimaan tulevaa. On selvää, että monipaikkatyö vaatii erilaista johtamista, luottamusta ja pelisääntöjä. Työtilojen osalta muutos tarkoittaa, että tarvitaan vähemmän mutta joustavampia neliöitä. Omia huoneita ja pöytiä on toimistoissa vähemmän.
Sen sijaan koteihin pitää rakentaa hyvät työtilat. Samalla korostuvat työvälineet ja yhteydet. Tietoliikenneyhteydet ovat itsestäänselvyys, mutta tarvitaan muitakin yhteyksiä, jotta päästään luontevasti kohtaamaan työkavereita ja asiakkaita.
Kun monipaikkaisuus lisääntyy, se on mahdollisuus kunnille, joissa on paljon vapaa-ajan asuntoja. Palveluja tarvitaan ja käytetään enemmän. Eräässä kesäpitäjässä monen kaupan myynti alkoi kasvaa jo keväällä, kun ihmisiä tuli etätöihin ja laittoi työpäivän päälle kesäkotia ja puutarhaa kuntoon.
Yrittäjyydellä on suuri rooli monipaikkaisuuden kehittymisessä. Digitaalisuutta hyödyntävä yrittäjyys on monipaikkaisuuden avain. On tärkeää, että monipaikkaisesti toimivat yrittäjät voivat verkostoitua monella paikkakunnalla ja saada tukea myös toisen kotipaikkakunnan elinkeinopalveluista.
Lopuksi on hyvä muistaa, että on paljon töitä, jotka eivät siirtyneet mihinkään eivätkä siirry. Koronankin aikana oli ihmisiä, jotka olivat aiempaan tapaan töissä muun muassa sairaaloissa ja palveluissa. Myös isolla osalla yrittäjistä ei ole vaihtoehtoja. On oltava fyysisesti siellä, missä ovat asiakkaat. Heillekin monipaikkaisuus voi kuitenkin avata uusia mahdollisuuksia.
Kirjoittaja: Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja, Mikael Pentikäinen
Koronakriisi jättää jälkensä talouteen ja työelämään. Yksi kriisin vahvistama muutos on etä- ja digityön kasvu. Puhutaan etä- ja digiloikasta.
Esimerkiksi oma työyhteisöni Suomen Yrittäjissä siirtyi nopeasti toimimaan täysin etänä. Samaan aikaan yrittäjäjärjestön palveluiden kysyntä kasvoi, kun kymmenet tuhannet yrittäjät olivat avun tarpeessa. Pystyimme nopeasti – käytännössä yön yli – muuttamaan toimintatapojamme ja lisäämään palveluitamme, vaikka juuri kukaan ei ollut enää omalla toimistolla. Tämä onnistui, koska etätyötekniikka oli käytössä ja henkilöstöllä oli muutoksen edellyttämä osaaminen, joustavuus ja vahva tahto olla yrittäjien apuna.
Oman kokemukseni perusteella uskon, että kriisi lisää merkittävästi monipaikkaista työtä ja samalla työntekijöiden hyvinvointia sekä yritysten ja yhteisöjen tuottavuutta. Iso merkitys on esimerkiksi sillä, että moni kotoaan työskennellyt säästi viikoittain jopa työpäivän verran matka-aikaa.
Suomi on etätyön suurvalta
Eurofoundin tutkimus kertoo, että Suomessa siirryttiin etätöihin korona-aikana enemmän kuin missään muualla Euroopassa. Eurofoundin mukaan suomalaisista lähes 60 prosenttia siirtyi etätöihin. Luku ei sisällä työntekijöitä, jotka olivat etätöissä jo ennen kriisiä.Yrittäjägallupin (4/20) mukaan yrityksistä noin kolmannes lisäsi etätöitä. Se tarkoittaa noin 100000 yritystä. Määrä on merkittävä. On arvioitu, että Euroopassa 24-31 prosenttia työtehtävistä olisi hoidettavissa kotoa. Valmiudet ovat erilaisia eri maissa. Ennen koronaa alle kymmenen prosenttia työntekijöistä oli etätöissä. Kasvupotentiaali on siis merkittävä.
Muutos lisää tyytyväisyyttä
Mitä työelämän lisääntyvä monipaikkaisuus tarkoittaa? Työntekijälle se tarkoittaa vaihtoehtoja. Työpaikan lisäksi töitä voi tehdä kotona, kahvilassa tai vapaa-ajan asunnossa. Monelle tämä tarkoittaa työtyytyväisyyden, työilon ja tuottavuuden kasvua.Työyhteisölle se tarkoittaa uusia työmuotoja. Fyysisten kokousten rinnalle tulee etäpalavereita, jotka ovat parhaimmillaan kasvotusten pidettäviä tehokkaampia. Ehkä turhien palavereiden määrä vähenee. Tarve aidoille kasvotusten kohtaamisille ei kuitenkaan poistu. Ilman niitä yhteinen ideointi ja suunnittelu on vaikeampaa. Tarvitaan erilaisten kohtaamismuotojen tasapainoa.
Meilläkin johtoryhmä kokoontui heti tautitilanteen salliessa fyysisesti yhteen suunnittelukokoukseen, jossa pystyttiin eri työskentelymuodoin ideoimaan tulevaa. On selvää, että monipaikkatyö vaatii erilaista johtamista, luottamusta ja pelisääntöjä. Työtilojen osalta muutos tarkoittaa, että tarvitaan vähemmän mutta joustavampia neliöitä. Omia huoneita ja pöytiä on toimistoissa vähemmän.
Sen sijaan koteihin pitää rakentaa hyvät työtilat. Samalla korostuvat työvälineet ja yhteydet. Tietoliikenneyhteydet ovat itsestäänselvyys, mutta tarvitaan muitakin yhteyksiä, jotta päästään luontevasti kohtaamaan työkavereita ja asiakkaita.
Maaseudulle iso mahdollisuus
Monipaikkaisuuden kasvu on myös mahdollisuus maakunnille ja maaseudulle. Yrittäjissäkin oli työntekijöitä, jotka siirtyivät heti mahdollisuuksien tullen työskentelemään vapaa-ajan asuntoihinsa. Tämä voi johtaa siihen, että ihmisillä on yhä useammin työpiste työpaikallaan, kotonaan ja vapaa-ajan asunnossaan.Kun monipaikkaisuus lisääntyy, se on mahdollisuus kunnille, joissa on paljon vapaa-ajan asuntoja. Palveluja tarvitaan ja käytetään enemmän. Eräässä kesäpitäjässä monen kaupan myynti alkoi kasvaa jo keväällä, kun ihmisiä tuli etätöihin ja laittoi työpäivän päälle kesäkotia ja puutarhaa kuntoon.
Yrittäjyydellä on suuri rooli monipaikkaisuuden kehittymisessä. Digitaalisuutta hyödyntävä yrittäjyys on monipaikkaisuuden avain. On tärkeää, että monipaikkaisesti toimivat yrittäjät voivat verkostoitua monella paikkakunnalla ja saada tukea myös toisen kotipaikkakunnan elinkeinopalveluista.
Myös globaali työnjako muuttuu
Etätyön kasvulla voi olla vaikutuksia myös globaaliin työnjakoon. Koronan myötä moni palvelualan yritys huomasi, että heidänkin työtehtäviään voidaan hoitaa etänä. Moni oivalsi, että jos töitä voi tehdä kotoa, niitä voidaan tehdä myös kauempana maissa, joissa kustannustaso on alhainen mutta osaaminen korkea. Siksi kriisin jälkeen osa palvelutöistä siirtyy kauemmaksi. Tämä ei ole ongelmatonta työllisyydelle, mutta voi parantaa yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä, ja siten tuoda Suomeen hyvinvointia. Professori Richard Baldwin puhuu etämaahanmuutosta tai palvelusektorin globalisoitumisesta.Lopuksi on hyvä muistaa, että on paljon töitä, jotka eivät siirtyneet mihinkään eivätkä siirry. Koronankin aikana oli ihmisiä, jotka olivat aiempaan tapaan töissä muun muassa sairaaloissa ja palveluissa. Myös isolla osalla yrittäjistä ei ole vaihtoehtoja. On oltava fyysisesti siellä, missä ovat asiakkaat. Heillekin monipaikkaisuus voi kuitenkin avata uusia mahdollisuuksia.
