Kyllästyttääkö ilmastopuhe ja
katastrofiotsikointi? Ilmastoasia näkyy
ympärillämme otsikoissa ja keskusteluissa jo turruttavankin paljon. Tietoisuus
on aina hyvästä, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt, että erityisesti
elinkeinoelämä on se sektori, jolla on voimakkaimmat avaimet kädessään
ilmastoratkaisujen löytämiseen. Tässä tekstissä lähdetäänkin liikkeelle siitä,
mitä taloudellista hyötyä ilmastoratkaisuista voi löytää ja millaisiin
sääriskeihin myös elinkeinoelämässä voidaan joutua varautumaan.
Tekstin kirjoittivat Pirkanmaan ELY-keskuksen projektiasiantuntija Katriina Virtanen sekä projektikoordinaattori Valeria Kerkkä.
Lisätietoja
Ilmasto muuttaa myös elinkeinoelämää
Ilmastonmuutos vaikuttaa
elinkeinoelämään eri tavoilla: toisaalta päästövähennyksiä ja hiilensidonnan
lisäämistä varten tarvitaan innovaatioita ja ratkaisuja niin paikallisesti kuin
koko maailmassa, toisaalta muuttuvat sääolosuhteet tuovat omia haasteitaan
perinteiseenkin yritystoimintaan.
Muutos voi olla sekä myönteistä että kielteistä. Esimerkiksi metsätaloudessa metsien kasvun ennustetaan kiihtyvän lisääntyvän hiilidioksidipitoisuuden takia, mutta samalla korkeammat keskilämpötilat mahdollistavat tauti- ja tuholaislajien siirtymisen yhä pohjoisemmille alueille. Matkailualalla täytyy sopeutua erilaiseen ilmastoon: kesän matkailun ennustetaan lisääntyvän lämpimistä säistä johtuen, mutta talvimatkailu voi kärsiä lumipeitteen vähenemisen ja sen vaikean ennustettavuuden vuoksi. Myös maailmalla tapahtuvat kriisit voivat vaikuttaa Suomen elinkeinoelämään esimerkiksi raaka-aineiden saatavuuden heikentymisenä.
Ilmastonmuutos tarjoaa myös
mahdollisuuksia innovaatioihin. Suomessa Varma on alkanut raportoida
ilmastoriskeistä osana vuosikertomustaan. Raporttiin on sisällytetty sekä
Varman sijoituksien hiilijalanjälki että analyysi erityisesti
ilmastonmuutokselle alttiista sijoituskohteista. Raportti tuo esiin, että niin
uudet start-upit kuin jo vakiintuneet yritykset voivat hyötyä
ilmastonmuutoksesta, jos mahdollisuuksiin osataan tarttua. Ilmastonmuutoksen
vaikutukset näkyvät myös siirtymänä vähäriskiseen ja vähähiiliseen toimintaan.
Myös tähän muutokseen täytyy sopeutua, ja tulevaisuudessa yritysten ja
toimialojen sisäisen osaamisen jatkuva kehittäminen tulee olemaan yhä
tärkeämpää.
Muutos voi olla sekä myönteistä että kielteistä. Esimerkiksi metsätaloudessa metsien kasvun ennustetaan kiihtyvän lisääntyvän hiilidioksidipitoisuuden takia, mutta samalla korkeammat keskilämpötilat mahdollistavat tauti- ja tuholaislajien siirtymisen yhä pohjoisemmille alueille. Matkailualalla täytyy sopeutua erilaiseen ilmastoon: kesän matkailun ennustetaan lisääntyvän lämpimistä säistä johtuen, mutta talvimatkailu voi kärsiä lumipeitteen vähenemisen ja sen vaikean ennustettavuuden vuoksi. Myös maailmalla tapahtuvat kriisit voivat vaikuttaa Suomen elinkeinoelämään esimerkiksi raaka-aineiden saatavuuden heikentymisenä.
Vertikaalinen viljely ja optimoidut
kasvualustat ovat eräs tapa, joilla ruoantuotannossa haetaan energia- ja
ravinnetehokkuutta. Kuva Mari Peltonen / Pirkanmaan ELY-keskus
|
Vähennä hukkaa, hyödynnä markkinointia, loikkaa
Päästövähennyksissä suurimmat
muutokset tarvitaan energiantuotannossa: uusiutuviin energialähteisiin,
kuten aurinko- ja geotermiseen energiaan siirtymässä tarvitaan edelleen lisää
tuotekehitystä. Uusiutuvat energialähteet haastavat myös nykyiset sähköverkot
ja niiden suunnittelun. Edelleen tarvitaan myös käytännön osaajia, jotka
asentavat ja huoltavat laitoksia. Yksittäisistä ratkaisuista biokaasu ja
biohiili yhdistävät energiantuotannon, sivuvirtojen hyödyntämisen sekä
kiertotalouden.
Yrityksen toiminnan kehittämisessä ilmaston huomioiminen voi lähteä liikkeelle LEAN-ajattelun soveltamisesta. Vähentämällä hukkaa säästetään luonnonvaroja, energiaa ja yleensä myös rahaa. Avainkysymys on siinä, missä yrityksen isot virrat menevät: näitä voivat olla muun muassa kiinteistöjen energiankulutus, ajoneuvojen käyttövoimat tai syntyvän jätteen määrä.
Helpoiten alkuun pääsee tutustumalla ensin siihen, mitä muut ovat jo tehneet. Energialoikka-sivuille on koottu yritysten ja kuntien ilmastotekoja muun muassa energia- ja materiaalitehokkuuden sekä jakamistalouden sovellusten suhteen
Yrityksen toiminnan kehittämisessä ilmaston huomioiminen voi lähteä liikkeelle LEAN-ajattelun soveltamisesta. Vähentämällä hukkaa säästetään luonnonvaroja, energiaa ja yleensä myös rahaa. Avainkysymys on siinä, missä yrityksen isot virrat menevät: näitä voivat olla muun muassa kiinteistöjen energiankulutus, ajoneuvojen käyttövoimat tai syntyvän jätteen määrä.
Helpoiten alkuun pääsee tutustumalla ensin siihen, mitä muut ovat jo tehneet. Energialoikka-sivuille on koottu yritysten ja kuntien ilmastotekoja muun muassa energia- ja materiaalitehokkuuden sekä jakamistalouden sovellusten suhteen
Oman yrityksen arvoketjun riskien
kartoittaminen ja haavoittuvuuksien tunnistaminen on saattanut tulla vastaan jo
nykytilanteessa. Tämä pohdinta voi lähteä yritykselle tärkeimpien toimintojen
ja resurssien ja niitä uhkaavien riskien pohdinnasta. Joskus riskit ovat niin
pieniä, että niille ei kannata tehdä mitään, joskus ne taas vaativat
toimenpiteitä tai on olemassa halpoja ja nopeita keinoja pienentää yrityksen
haavoittuvuutta.
Ilmastoajattelua voi löytää yllättävän läheltä
Monessa asiassa ilmastotyössä on kyse ennen kaikkea hoksauttamisesta. Osaamista on olemassa yrityksissä ja
toimialoilla, mutta välttämättä osaaminen, rahoitus ja innokkaat kehittäjät
eivät aina kohtaa toisiaan. Ilmastoajattelun pitäisikin integroitua osaksi
kaikkien eri yhteiskunnan osa-alueiden normaalia toimintaa. Vain sillä tavalla löydetään muutoksia, jotka
ovat myös realistisesti mahdollisia toteuttaa.
Vaikka vaikeina aikoina voi tuntua raskaalta katsoa eteenpäin, on pian edessä monenlaista jälleenrakennusta. Tässä suhteessa lähellä olevan arvo tarvitsisi oman ilmastobrändinsä. Lähiruoka, lähimatkailu, lähiluonto… tällaisten pieniltä tuntuvien valintojen arvo muodostuu nimenomaan siinä, että niitä nostetaan esiin - myös lähivesistöltä voi löytyä sosiaalisen median kuvaan kaunis järvenselkä tai oman maakunnan sisältä paikkoja, joissa tuntee olevansa pitemmälläkin matkalla. Vaikka nykytilanne on täynnä epävarmuutta, niin koronakriisin jälkeen tulee taas aika suunnitella tulevaisuutta. Tässäkin tulevaisuudessa tarve ilmastoratkaisuille on edelleen polttava.
Vaikka vaikeina aikoina voi tuntua raskaalta katsoa eteenpäin, on pian edessä monenlaista jälleenrakennusta. Tässä suhteessa lähellä olevan arvo tarvitsisi oman ilmastobrändinsä. Lähiruoka, lähimatkailu, lähiluonto… tällaisten pieniltä tuntuvien valintojen arvo muodostuu nimenomaan siinä, että niitä nostetaan esiin - myös lähivesistöltä voi löytyä sosiaalisen median kuvaan kaunis järvenselkä tai oman maakunnan sisältä paikkoja, joissa tuntee olevansa pitemmälläkin matkalla. Vaikka nykytilanne on täynnä epävarmuutta, niin koronakriisin jälkeen tulee taas aika suunnitella tulevaisuutta. Tässäkin tulevaisuudessa tarve ilmastoratkaisuille on edelleen polttava.
Tekstin kirjoittivat Pirkanmaan ELY-keskuksen projektiasiantuntija Katriina Virtanen sekä projektikoordinaattori Valeria Kerkkä.
Lisätietoja
- Raportti ilmastonmuutoksen vaikutuksista elinkeinoelämään (EK)
- Sitran kiertotalouden tiekartta
- ELY-keskusten tarjoama rahoitus yritysten kehittämiseen ja innovointiin sekä yritysten toimintaympäristön edistämiseen.