Mikä seuraavista kuulostaa kaikkein houkuttelevimmalta tavoitteelta?
A) Suomen heikkenevän bruttokansantuotteen nostamisen tehostaminen on välttämätön toimenpide.
B) Suomen vakavan kestävyysvajeen korjaamisen mahdollistaminen on kiireellinen tavoite.
C) Sinä voit keksiä omaa arkeasi helpottavia keinoja.
Useimmat meistä nukahtivat ensimmäisten vaihtoehtojen kohdalla, mutta tuo kolmas kolahtaa hieman paremmin. Siinä sentään kuvataan omaa arkeani ja omia valintojani. Mistä on nyt kyse?
Mitä se tuottavuus oikein on?
Tuottavuus tarkoittaa sitä, montako yksikköä hyötyä saamme yhdestä yksiköstä työtä. Jokainen meistä pohtii arjessaan tuottavuutta automaattisesti. Jos esimerkiksi pitää viedä kaksi muovinkeräyspussia roskakatokseen, kukaan ei vie ensin yhtä pussia ja sitten toista. Päinvastoin: me optimoimme tuottavuuden ja viemme kaksi pussia kerralla. Usein me myös kokkaamme kahden päivän ateriat kerralla, jottei tarvitse tehdä ruokaa joka päivä.
Tuottavuus tunnetaan myös kansanperinteessä, vaikka itse termi on uudempi. Esimerkiksi vanhat sanonnat ”vie mennessäs, tuo tullessas” ja ”paikka kaikelle ja kaikki paikallaan” kuvaavat sitä, miten logistiikan ja varastoinnin tuottavuutta parannetaan. Vastaavasti "kaksi kärpästä yhdellä iskulla" kuvaa toiminnan tehokkuutta.
Tuottavuuden parantaminen ei ole sitä, että raataisit tuskaisemmin. Sen sijaan tuottavuuden parantaminen on sitä, että teet töitä kätevämmin, tehokkaammin, nokkelammin tai ketterämmin.
Mitä tämä tarkoittaa omassa arjessasi?
Jokainen meistä pystyy keksimään pieniä keinoja, joilla oman arjen tuottavuus paranee. Se tarkoittaa, että saamme samalla vaivalla enemmän tuloksia kuin ennen tai vähemmällä vaivalla saman verran tuloksia.
Ensimmäinen kategoria tarkoittaa sitä, että osut kahteen kärpäseen yhdellä iskulla. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa valmiita tarjouspohjia, joita voi käyttää monelle asiakkaalle. Muitakin silti löytyy vaikka kuinka: Jos teet asiakasiltaan diaesityksen, voisiko sen jakaa myös Linkedinissä markkinointimateriaalina? Jos leivot asiakkaille lounaspitsaa, voiko taikinaa tehdä isomman satsin ja paistaa saman tien myös pannuleipiä? Jos kuuntelet työhön liittyvää podcastia, voisiko samalla pyyhkiä toimiston lattian, järjestellä kaapin tai kerätä likaiset kahvikupit kokoustiloista kahvihuoneen tiskikoneeseen?
Toinen kategoria tarkoittaa vaivannäön pienentämistä niin, että tulokset pysyvät ennallaan. Olen muutaman niksin jo listannutkin tässä blogissa: toukokuussa lean-vinkkejä ja elokuussa digivinkkejä. Lisää löytyy ja voi keksiä vaikka kuinka. Useimmille aikaa vieville töille on tarjolla nopeampikin malli: puhelinajanvaraukset kannattaa siirtää nettivarauksiksi, paperilaskutus sähköiseksi ja kauppakäynnit verkko-ostoksiksi. Kyse ei silti ole pelkästään digihommista. Myös palaverien oletusmitan voi vaihtaa tunnista puoleen tuntiin tai kolmeen varttiin.
"Kyllä meidän työpaikan tuottavuusprojekti oli ihmisten riistoa"
Puretaanpa auki vielä yksi väärinkäsitys. Jotkut nimittäin sekoittavat tuottavuuden tehostamisen ”ihmisten riistoon” tai ”työläisten orjuuttamiseen”. Tämä on tietenkin harhaluulo. Se ei nimittäin ole lainkaan tuottavaa, jos ihmiset uupuvat, jäävät sairauslomalle ja vaihtavat duunia muualle. Tuottavuus on sitä, että opetellaan kätevämmät työtavat, hankitaan paremmat työkalut ja etsitään turvallisemmat tekniikat.
Yksi asia tuottavuuden kehittämisessä on tosin raskasta: se vaatii oppimista ja vanhasta luopumista. Tämä ei välttämättä ole lainkaan mukavaa, koska aivot pistävät vastaan, rutiinit houkuttelevat ja uuden oppiminen tuntuu takkuavan. Sen vuoksi tehostaminen on kirosana joillekin. Se vaatii helkutisti energiaa.
Ymmärrän toki niitä ihmisiä, jotka ovat joutuneet jonkin surkean korporaation surkean kehittämisohjelman kouriin. Siitä ei pidä kuitenkaan syyttää tuottavuutta käsitteenä, vaan huonoa johtoa. Tuottavuus on hyvä juttu, mutta sitä pitää osata johtaa ja kehittää oikealla tavalla. Kurjistamisprojekteja ei saa kutsua tuottavuusprojekteiksi.
Ota kisa itsesi kanssa
Eräs hauskimmista tavoista tuottavuuden kehittämiseen on lean-metodi. Lean ajattelumallina on siitä mukava, että sen näkökulmasta ihminen tekee yleensä oikein, mutta systeemi voi tuottaa virheitä. Niinpä leanissa ei kaivella ihmisten mokia, vaan tutkitaan sitä, miten järjestelmää voisi parantaa.
Mikä parasta – kun parannan omaa tuottavuuttani, minulle jää enemmän aikaa muuhun ja tärkeämpään. Kun teen tylsät jutut tehokkaasti, parannan tuottavuuttani ja pystyn tekemään kivoja asioita enemmän.
Olisi kauheaa rutinoitua tekemään työtään aina samalla tavalla, vaikka yhteiskunta muuttuu ympärillämme. Siksi tarvitsemme taitoa ja halua kehittää tuottavuuttamme.
* * *
Tuottavuus ja innovaatiot ovat upea asia, ja siksi haluan puhdistaa termien maineen. Liian usein me ajattelemme tuottavuuden liittyvän yksitoikkoiseen liukuhihnatyöhön tai robottimaiseen aivottomaan tuotantoon. Tuottavuutta on silti sekin, kun tutkija löytää ratkaisun, kirjailija julkaisee kirjan, poliitikot säätävät lain, lääkäri parantaa potilaan tai tarjoilija tuo pöytään ruoan.
Keksi sinäkin ensi viikolla kaksi tuottavuutta.
PS. ELY-keskuksen webinaarissa 18.11. keskustelimme innovaatioista ja tuottavuudesta yli-innovaatioaktivisti Anssi Tuulenmäen ja Suomen Yrittäjien asiantuntijan juristi Albert Mäkelän kanssa. Webinaari on katsottavissa myös tallenteena. Kannattaa kurkata!
* * *
