Uneton työssä – miten esimies voi auttaa?


Uni on tärkeimpiä voimavarojamme sekä työssä että vapaa-ajalla. Kiinnittämällä huomiota riittävään uneen ja uniterveyteen voidaan vahvistaa kokonaisvaltaista hyvinvointia, pienentää riskiä moniin sairauksiin sekä lisätä työn tuottavuutta. Tuoreet tutkimukset kertovat kuitenkin unettomuuden lisääntymisestä Suomessa. Pitkään jatkuvalla univajeella tiedetään olevan epäsuotuisia vaikutuksia myös työkykyyn.

Kun esimies tunnistaa työntekijän työkyvyssä muutoksia tai työn tulokset eivät ole odotetun kaltaisia, esimiehen velvollisuus on puuttua asiaan. Jos kyseessä on mahdollinen terveysongelma, selvittely käynnistyy parhaiten yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Kun muutokset sen sijaan liittyvät itse työhön ja sen vaatimuksiin, on ratkaisua lähdettävä etsimään esimiehen johdolla työhän liittyvistä tekijöistä.

Sleep Well – Work Well -hankkeen (ESR 2019–2020) tavoitteena on työntekijöiden hyvinvoinnin ja tuottavuuden parantaminen, sairauspoissaolojen vähentäminen ja työurien pidentäminen puuttumalla ennaltaehkäisevästi työntekijöiden uniterveyttä uhkaaviin tekijöihin ja vahvistamalla uniterveyttä edistäviä tekijöitä. Hankkeen toimenpiteet koostuvat kolmesta osasta:

1) Henkilöstölle suunnatun unikyselyn avulla vastaajat saivat tietoa omasta uniterveydentilastaan Tutkimuskeskus Vitalmed Oy:n tarjoaman henkilökohtaisen palautteen avulla. Tarvittaessa vastaajat myös ohjattin ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon lisätutkimuksia varten.

2) Uniterveyttä edistävät ryhmävalmennukset (toteuttaja Savonia-amk) painottuivat elintapaohjaukseen, jossa kokeiltiin myös erilaisia teknologioita, kuten unta seuraavia älylaitteita ja sovelluksia.

3) Esimiesvalmennusten (toteuttaja Karelia-amk) tavoitteena oli tuottaa uusia ratkaisuja työperäisten uniongelmien ennalta ehkäisemiseen organisaatioissa.

Alla on kuvattu lyhyesti Karelia-ammattikorkeakoulun toteuttamien esimiesvalmennusten lähestymistapaa sekä joitain havaintoja valmennusprosessin alkuvaiheelta.



Voimaa uniterveydestä – empatiasta pieniin kokeiluihin

Työperäiset uniongelmat ovat yksilöllisiä ja voivat johtua lukuisista eri asioista. Usein ne ovat yhteydessä myös organisaatiokulttuuriin ja toimintaympäristöön. Patenttiratkaisuja ongelmiin ei ole olemassa. Sen sijaan työhön liittyvien univaikeuksien selvittämiseksi tarvitaan menetelmiä, joiden avulla esimies voi tunnistaa työntekijän yksilöllisiä (johtamis-)tarpeita ja lähteä yhteistyössä etsimään sopivia ratkaisuja.

Tähän tarpeeseen muotoiluajattelu (design thinking) tarjosi oivallisen lähestymistavan. Siinä esimiestyö ajatellaan palveluna, jonka tehtävänä on tuottaa työntekijän toiminnalle käytännöllistä ja aitoa lisäarvoa.

Valmennusprosessi kesti seitsemän kuukautta ja koostui viidestä noin puolen päivän valmennustilaisuudesta sekä omaan työhön liittyvistä ohjatuista välitehtävistä. Valmennuksessa hyödynnettiin Howspace digitaalista fasilitointialustaa. Viimeinen valmennustilaisuus toteutettiin Microsoft Teams -etäyhteydellä poikkeustilanteesta johtuen.

Valmennusprosessia sparrasi muotoiluajattelun asiantuntija Aku Varamäki ja se perustui Workday Designers Oy:n työntekijälähtöisen johtamisen malliin ja siihen liittyviin muotoilutehtäviin.
 

Valmennusprosessi eteni seuraavien vaiheiden kautta:

1. Työyhteisön ja/tai työntekijän työperäisten uniongelmien empaattinen tunnistaminen tähän tarkoitukseen kehitettyjen tutkimusmenetelmien avulla. Ongelman juurisyyn tunnistaminen.

2. Luovien ratkaisujen ideointi ongelmaan tai haasteeseen.

3. Pienimuotoiset käytännön kokeilut.

4. Kokeilujen tulosten hyödyntäminen organisaation ja työyhteisön uniterveyden edistämiseksi.


Työasiat yöllä mielessä

Esimiesvalmennusten alkuvaiheessa kysyimme osallistujilta, millaisia työhön liittyviä unta ja palautumista heikentäviä tekijöitä he tunnistivat? Alla olevassa taulukossa heidän vastauksensa on ryhmitelty aiemmissa tutkimuksissa tunnistettujen unenlaatua häiritsevien työperäisten tekijöiden mukaan. Esimerkiksi oikeudenmukaiseksi koetun kohtelun työpaikalla tiedetään suojaavan työntekijää uniongelmilta. Vastaavasti epäoikeudenmukaisuuden kokemus on tutkitusti yhteydessä heikentyneeseen unenlaatuun. Taulukon oikeanpuoleiseen sarakkeeseen on koottu valmennuksissa toteutetuissa työpajoissa esimiesten esille noustamat tekijät. (Taulukko.) 



Taulukko. Esimiesryhmien tunnistamat unen laatuun vaikuttavat työperäiset tekijät ryhmiteltynä tutkittujen tekijöiden mukaan. Päivi Franssila, Pirjo Vesa & Päivi Sihvo. Sleep Well – Work Well (ESR 2019–2020).

Kuuluvatko työntekijän uniasiat esimiehelle? 

Esimiesvalmennuksen alkuvaiheessa unen puheeksi ottaminen esimiestyössä ei ollut hankkeen kohdeorganisaatioissa vakiintunut toimintatapa. Unen merkitys työkykyyn tunnistettiin, mutta samalla se herätti myös paljon kysymyksiä. Valmennusryhmissä käytiin runsaasti keskustelua muun muassa siitä, kuuluuko esimiehen puuttua seikkaan, jossa mennään näin henkilökohtaiselle ja yksityiselle alueelle kuin nukkuminen? Tai tulisiko esimiehet kouluttaa myös unen asiantuntijoiksi tai peräti terapeuteiksi? Entä mikä on työterveyshuollon rooli?
 
Edellä mainittujen asioiden pohtiminen valmennusryhmissä avoimesti keskustellen oli tarpeellista. Keskustelua tarvittiin mm. yhteisen ymmärryksen luomiseksi siitä, mihin esimiestyön rajat vedetään kohtuuttomien vaatimusten ja esimiesten turhan kuormittumisen välttämiseksi. Keskustelujen kautta luotiin välttämätöntä pohjaa rohkeille kokeiluille ja luoville ratkaisuille, jotka hyödyttävät koko organisaatiota ja työyhteisöä.



Tutustu syksyllä ilmestyvään Organisaation unikirjaan 

Sleep Well – Work Well -hankkeen tulokset kootaan syksyllä 2020 verkossa ilmestyvään ”organisaation unityökirjaan” (työnimi). Työkirjasta löytyy mm. esimiesten valmennuspolku, jota seuraamalla lukija saa käyttöönsä ohjeet, työvälineet ja hankkeen kokemuksista kootut vinkit ja linkit esimerkkeineen. Lisäksi unityökirjassa kuvataan polku myös niille työntekijöille, jotka haluavat vahvistaa omaa uniterveyttään esim. liikunnan, ravinnon, mielenhallintamenetelmien tai oman työn tuunaamisella. 

Sleep Well – Work Well -hanke on Karelia-ammattikorkeakoulun hallinnoima ja yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa vuosina 2019–2020 toteuttama kehittämishanke, jota rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus ja Euroopan Sosiaalirahasto.


Kirjoittajat: Lehtori, projektipäällikkö Päivi Franssila, yliopettaja Pirjo Vesa, Karelia-ammattikorkeakoulu.