Yrittäjien kokemuksia moninaisista verkostoista
Yrittäjillä on monenlaisia verkostoja, esimerkiksi yrittäjän yksityiselämään kuuluvia verkostoja, asiakasverkostoja ja palvelutuottajaverkostoja. Yrittäjät pitävät pääsääntöisesti kaikenlaisia verkostoja hyödyllisinä. Verkostojen kautta voi löytää uusia työmahdollisuuksia ja toisilta voi saada uusia ideoita, joiden avulla voi kehittää omaa liiketoimintaa.
Kokemustemme mukaan yrittäjistä monet katsovat, ettei verkostoja tulisi lähteä rakentamaan hyötynäkökohta edellä. Ihmiset huomaavat nopeasti, jos heistä vain yritetään hyötyä. Verkostoista tuleva hyöty on sen sivutuote, että välitetään ihmisistä. Ihmiset arvostavat saamaansa apua ja pyrkivät vastavuoroisesti auttamaan muita. Verkostojen rakentaminen on pitkäaikaista työtä, koska luottamus ei rakennu hetkessä. Verkostojen luonti on taito, jonka voi oppia ja joka käy helpommaksi kokemuksen myötä.
Yrittäjät eivät näekään verkostoitumista vain sen hetkisen yrityksensä näkökulmasta, vaan myös henkilökohtaisella tasolla. Kontakteista halutaan sellaisia, että niistä on tulevaisuudessa apua, vaikka itse olisikin perustanut uuden yrityksen tai ryhtynyt työntekijäksi. Verkostoitumista helpottaa, jos yritykset ovat samankokoisia ja niillä on siksi samanlaisia haasteita ja kokemuksia. Tällaisessa yhteistyössä voikin korostua henkinen tuki verkostoitumisen hyötynä, ei niinkään kaupallinen yhteistyö.
Miten verkostoja voi lähteä rakentamaan?
Turun yliopiston yrittäjyyden professori Ulla Hytti yhtyy yleiseen näkemykseen verkostojen tärkeydestä yrittäjille. On tärkeää muistaa, että kaikilla meillä jo on omat verkostomme, ja niistä kannattaa lähteä liikkeelle. Varsinkin aloittavien yrittäjien kannattaa lähteä miettimään olemassa olevia verkostojaan: ystäviä, tuttavia, sukulaisia, Ulla katsoo. Näistä saattaa löytyä kontakteja, joilla on kokemusta yrittäjyydestä tai vaikkapa kokemusta vastaavanlaisten tuotteiden ja palvelujen ostamisesta, ja näin ollen siis arvokasta asiakaskokemusta.
Ulla nostaa esiin myös verkostomaisen toimintatavan, sillä se kasvattaa merkitystään myös esimerkiksi asiantuntijapalveluissa, joita tarjotaan yhä useammin usean pienen yrityksen yhteistyönä. Tällöin verkostot ovat kriittisessä roolissa hyvien ja oikeiden yhteistyökumppaneiden löytämisessä kunkin asiakkaan tarpeeseen. Kaiken kaikkiaan Ullan mukaan omasta yrittäjyydestä ja liiketoiminnasta kannattaa kertoa laajalti: mitä useampi yrityksestä ja sen palveluista tietää, sitä todennäköisemmin tieto jossain kohtaa tavoittaa mahdollisen asiakkaan tai yhteistyökumppanin!
Jos tuntuu, että olemassa olevista verkostoista ei löydy kaivattuja kontakteja, kannattaa lähteä mukaan esimerkiksi yrittäjäjärjestöjen, kauppakamarien tai vaikkapa yrityshautomojen yrittäjille järjestämiin tilaisuuksiin. Tilaisuuksiin osallistumista pohtiessa ei kannata rajoittua vain oman toimialan tilaisuuksiin, sillä keskustelut eri aloilla toimivien yrittäjien kanssa tuovat usein uutta näkemystä ja yllättäviäkin näkökulmia – erilaisia ajatuksia ja näkemyksiä kuin yleensä, Ulla muistuttaa.
Omasta osaamisesta, tuotteesta tai palvelusta kertominen voi tuntua haasteelliselta. Siksi Ullan mukaan muiden yrittäjien kanssa puheisiin päästyä voisikin lähestyä asiaa siitä näkökulmasta, miten itse voisi keskustelukumppanin yritystoimintaa auttaa tai tukea. Myyntipuheita ei siis tarvita, vaan parempi tapa on lähteä aitoon vuorovaikutukseen ja kyselemään toisten liiketoiminnasta, mitä he kaipaisivat tai millaisia palveluita ei tahdo löytyä. Verkostoituminen ei siis vaadi supertaitoja, riittää kun lähtee juttelemaan toisten kanssa. Luonnollisesti toisille se on helpompaa kuin toisille, muttei kenellekään mahdotonta!
Verkosto tukee myös minua, ei vain liiketoimintaa
Verkostohyötyjä pohditaan usein liiketoiminnan näkökulmasta, mutta yrittäjän hyvinvointia ei kuitenkaan kannata unohtaa: verkostoista voi saada kannustusta ja keskustelukumppanuutta vaikeinakin hetkinä.
”Jokin vastoinkäyminen tai epäonnistuminen saattaa omassa mielessämme kasvaa suureksi, mutta kun siitä puhuu jollekulle muulle, se asettuu pienempään rooliin ja suhteutuu muuhun. Ja jos toisilta yrittäjiltä vielä kuulee heidän kokemuksiaan yrittäjäuran varrelta, siinä oppii suhteuttamaan, että kyllä muutkin ovat kokeneet pettymyksiä ja vastoinkäymisiä ja kuitenkin päässeet eteenpäin” Ulla Hytti.
Kokemustemme mukaan verkostoyhteistyötä ja verkostoitumista voidaan edistää fasilitoinnin avulla. Fasilitoija voi järjestää yrittäjille verkostoitumistapahtumia ja edistää keskustelua ja verkostoitumista näissä tapahtumissa. Kun vaikkapa kokoonnutaan kuuntelemaan ja keskustelemaan itse valitsemista aiheista asiantuntijaluentoja, niin samassa yhteydessä voidaan jakaa myös omia kokemuksia ja kuulumisia. Aina ei tarvita edes tiukkaa agendaa, vaan yrittäjien saapuessa paikalle keskustelua yleensä syntyy itsestään. Olennaista on aktiivinen keskustelu ja ”heittäytyminen mukaan”.
Myös sosiaalisen median verkostot ovat tulleet yhä näkyvimmiksi erityisesti korona-pandemian aikana ja niitä kannattaa hyödyntää. Kun vielä pari vuotta sitten verkostoitumisesta puhuttaessa viitattiin yleensä kontakteihin, joissa korostui fyysinen läheisyys, niin kevään 2020 myötä sosiaalisen median verkostojen merkitys on kasvanut sekä yleisestikin että yrittäjyyden piirissä.
Kirjottajat Tanja Lepistö, Riikka Franzén ja Markus Kantola. Kirjoitus pohjautuu VERTTI – Verkostoista intoa ja palveluilla uudistumista -hankkeen kokemuksiin. Kiitos myös Ulla Hytille Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta.
