Pitkäkestoisessa, vertaisoppimista painottavassa yrittäjätuessa on kyse siitä, että yrittäjä sitoutuu yhdessä toisten henkilöiden kanssa kehittämään tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti omaa yrittäjätoimintaansa ja yrittäjyyttään. Tällainen tuki koostuu kahdesta komponentista. Yrittäjät tarjoavat toisilleen tukea ja vinkkejä heidän yritystoimintaansa liittyen, ulkopuolisen fasilitoijan järjestämissä pienryhmätapaamisissa. Tuen toinen puoli muodostuu sparraussessioita yritysvalmentajan kanssa. Sekä valmentajan että toisten yrittäjien kanssa käytyjen keskustelujen päämääränä on yritystoiminnan kehittymisen, tehostumisen ja yrittäjän työhyvinvoinnin edistäminen. Näihin tavoitteisiin päästään pohtimalla yrittäjän vahvuuksia, heikkouksia ja muutostarpeita.
Millaisia kokemuksia yrittäjillä ja valmentajilla on tämänkaltaisesta työskentelytavasta?
Yrittäjät ovat pääsääntöisesti olleet tyytyväisiä siihen, että joku ulkopuolinen tarkastelee heidän toimintatapojaan ja yritystään. Yrittäjät kokevat, että he ovat usein liian lähellä metsää nähdäkseen puita. He eivät näe omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kunnolla ennen kuin joku ulkopuolinen kertoo heille niistä. Ulkopuolisista silmistä on apua riippumatta siitä, kuuluvatko nämä silmät toiselle yrittäjälle tai yritysvalmentajalle. Yrittäjän on vaikea sanoittaa tai myydä osaamistaan, jos hän ei ole siitä tietoinen. Niin ikään ongelmien ratkaisu vaatii tietoisuutta niistä.
Varsinkin yksinyrittäjät ovat kokeneet ongelmaksi myös sen, että he eivät aina saa tehtyä sitä, mitä heidän mielestään tulisi tehdä. Se, että joutuu tekemään ”tiliä” ulkopuoliselle henkilölle/henkilöille omista tekemisistään, saa usein yrittäjän ryhtymään tuumasta toimeen. Kun joutuu selittelemään omia tekemättä jättämisiään muille, alkaa todennäköisemmin tekemään myös ikävämmiltä tai työläämmiltä tuntuvia asioita. Parhaassa tapauksessa valmentajasta ja toisista yrittäjistä tulee yrittäjälle jonkinlaisia esimiehen korvikkeita.
Millaista hyötyä, tukea ja ideoita ryhmästä ja yksilötapaamista voi saada?
Parhaimmillaan pienryhmätapaamiset toisten yrittäjien kanssa auttavat synnyttämään verkostoja, jotka auttavat yrittäjää hyvin monella tavalla. Yrittäjä saattaa saada verkoston kautta uusia asiakkaita, työntekijöitä ja yhteistyökumppaneita henkisen tuen lisäksi. Varsinkaan yksinyrittäjillä ja mikroyrittäjillä ei aina ole aikaa järjestää sparraus- tai verkostoitumistapaamisia toisten yrittäjien kanssa. Helpoin tapa edetä on yrittäjien mukaan usein se, että vastuu tapahtumien järjestämisestä annetaan jollekin ulkopuoliselle taholle, joka myös huolehtii siitä, että tapaamisten sisältö on kunnossa ja tapaamiset etenevät jouhevasti. Yrittäjät kokevat, että kaikista yrittäjätapaamisista ei suinkaan ole ollut heille hyötyä. Erityisesti tapaamisissa tulisi olla jotakin yhteistä mielekästä tekemistä.
Yksilötapaamisissa yrittäjävalmentajan kanssa yrittäjiä on miellyttänyt ennen kaikkea ratkaisukeskeinen lähestymistapa, joustavuus ja välittämisen tunne. Ei märehditä liikaa menneitä, vaan pyritään ratkaisemaan nykyisiä ongelmia. Yrittäjien kohtaamat haasteet muuttuvat ja aktualisoituvat usein hyvinkin lyhyellä ”varoitusajalla” ja tästä johtuen polku joustavaan ja nopeaan avunsaantiin on tärkeä. Moni yrittäjä on kokenut saaneensa apua jo pelkästään siitä, että joku on aidosti kiinnostunut heidän ongelmistaan ja niiden konkreettisista ratkaisuista.
Pitkäkestoisesta yrittäjätuesta hyviä kokemuksia
Valmentajan näkökulmasta tärkeäksi on osoittautunut se, että yrittäjä tunnistaa avun tarpeen silloin, kun sellainen on olemassa ja lähtee aktiivisesti hakemaan apua. Yrittäjän tulisi myös pystyä avoimesti keskustelemaan ongelmistaan ja haasteistaan. Systemaattinen työskentely ongelmien ratkaisemiseksi, sekä vastuunkanto omista tekemisistä ja tekemättä jättämisistä edesauttaa myös sitä, että valmennusprosessista tulee onnistunut. Yhteisen tavoitteen määrittely ja luottamuksellinen kanssakäyminen edesauttavat niin ikään valmennusprosessin etenemistä.
Niin yrittäjät kuin yrittäjävalmentajatkin katsovat laajasti, että pitkäkestoisen yrittäjätuen piiriin kannattaa hakeutua, koska tällaisesta tuesta on yleensä yrittäjälle konkreettista apua. Vähintäänkin yrittäjän kannattaisi kokeilla ja kartoittaa erilaisia tukimuotoja, ja selvittää, voisiko niistä olla hyötyä juuri hänelle. Kaikki kun ei koskaan sovi kaikille.
Yrittäjien ja valmentajien kokemukset on koottu VERTTI - Verkostoista intoa ja palveluilla uudistamista -hankkeessa, jonka toteuttavat yhteistyössä Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö, Prizztech Oy, Competence Design Oy ja Covis Partners Oy.
Kirjoittajat: tutkijatohtori Markus Kantola ja projektitutkija Tanja Lepistö
