Kohti uudenlaisia toimintamalleja digitaalisten sote-palveluiden kehittämiseen

Sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä on eletty monenlaisten myllerrysten aikaa. Sote-uudistuksen ja monien muiden pitkän tähtäimen suunnitelmien lisäksi koronapandemia laittoi keväällä arjen uusiksi. Koko suomalaisen yhteiskunnan eri toimintoja siirrettiin pikavauhdilla verkkoon. Tämä näkyi myös Ylä-Savon SOTE:n toiminnassa: uutta arkea opeteltiin samalla, kun uusia digitaalisia ratkaisuja otettiin käyttöön ripeällä tahdilla ja osa henkilöstöstä teki etätöitä kotoa käsin. 

Nyt voi varmasti jo sanoa, että opittavaa on paljon. 

Nopeasti muuttuvat tilanteet edellyttävät ketterää kehittämistä. Ratkaisuja on saatava käyttöön nopeasti, mutta ketteryys ei kuitenkaan tarkoita pelkästään nopeutta, vaan siihen liittyy keskeisesti myös palaute ja oppiminen. Käytännössä tämä tarkoittaa usein sitä, että ensin käyttöön otetaan ”pienin toimiva kokonaisuus”, jota sitten lähdetään kehittämään palautteen avulla eteenpäin jatkuvissa suunnittelun, toteutuksen, arvioinnin ja edelleen kehittämisen sykleissä. Tärkeää on myös, että ratkaisuja kehitetään yhdessä, jotta erilaiset näkökulmat saadaan huomioitua heti alusta lähtien. 

Palvelujen uudistamiseen tarvitaan uudenlaista kehittämisosaamista, jossa yhdistyvät vahva sote-sektorin substanssiosaaminen, kehittämisosaaminen ja digiosaaminen sekä kyky hahmottaa digitalisaation mahdollisuuksia. Tähän tarpeeseen on Ylä-Savossa lähdetty vastaamaan. 

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä käynnistyi vuoden alussa Digikehittämistä tekemiseen! - Digitaalisen osaamisen lisääminen palvelujen kehittämiseksi -hanke, jossa digitalisaatiota viedään eteenpäin luomalla uusia toimintamalleja johtamiseen ja kehittämistyöhön sekä vahvistamalla eri henkilöstöryhmien osaamista. Eri puolilta organisaatiota nimetyt digikehittäjät oppivat hankkeen aikana hyödyntämään palvelumuotoilua, leania ja ketterän kehittämisen menetelmiä palvelujen kehittämisessä. Organisaation johto puolestaan työstää digitalisaation johtamisen mallia ja vahvistaa siihen liittyvää osaamista. Uusien toimintamallien tavoitteena on myös tiivistää yhteistyötä palvelutoiminnan, tietohallinnon ja ulkoisten ICT-kumppaneiden välillä sekä vahvistaa koko organisaation kyvykkyyttä digitalisaatioon liittyvillä osa-alueilla. 

Digikehittämisessä pyritään laajempien kokonaisuuksien tarkasteluun sekä asiakkaan että palvelutuotannon näkökulmasta. Tavoitteena on saada kokonaisuuden osat pelaamaan niin saumattomasti yhteen, että palvelut toimivat hyvin niin asiakkaan kuin työntekijänkin näkökulmasta, ja ovat kustannustehokkaita. Jotta kokonaisuutta ja siihen liittyviä eri näkökulmia voidaan paremmin ymmärtää, tarvitaan myös monenlaista dataa sekä siihen liittyvää analytiikkaa eli kykyä hyödyntää dataa toiminnan kehittämisessä. 

Palveluiden kehittämiseen tarvitaan siis uudenlaisia linssejä: Millaisia tarpeita asiakkailla on? Miten asiakkaita ohjataan hyödyntämään heidän tarpeisiinsa parhaiten vastaavia palveluita? Miltä digitaaliset palvelut näyttävät ja tuntuvat asiakkaiden näkökulmasta ja miten ne integroituvat osaksi sote-palvelujen kokonaisuutta? Entä asiakkaiden arkea? Entä millaisia prosesseja ja toimintatapoja tarvitaan, jotta palveluita voidaan tuottaa uudella tavalla? 

Digitalisaatio edellyttää paljon myös johtamiselta. Tarvitaan niin strategisen tason näkymää, visiota ja päätöksentekoa kuin kehittämisen johtamistakin, jotta organisaation, toimintamallien, prosessien ja palveluiden uudistaminen on mahdollista. Lisäksi on johdettava henkilöstön osaamisen kehittymistä ja toimintakulttuuria sekä tietenkin teknologiaa – ja näitä kaikkia yhdessä. Ei mikään pieni työmaa. 

Kirjoittaja on hankkeen projektipäällikkö Juha Jalkanen