Lapin alueen urheiluseuratoimijoille suunnattu Seuratoiminnan työhyvinvoinnin kehittäminen -hanke käynnistettiin kevään koronarajoitusten keskellä, täysin tietämättömänä eteen tulevista toiminnallisista ja taloudellisista haasteista. Suurimmat seuratyön muutosvoimat tulivatkin seurojen ulkopuolelta, eikä suunnitelmallisesta kehittämistyöstä, kuten olimme ennalta ajatelleet.
Jo toukokuussa työhyvinvointihankkeen tarpeellisuus kirkastui kaikille toimijoille, kun toimintaympäristön muutosten pakottamana urheiluseuroissakin siirryttiin pikaisesti ja paineen alla, etätyöhön. Seuratyöntekijät loivat uudet pelisäännöt toiminnalle ja mukauttivat seuratoiminnan täysin uusiin olosuhteisiin. Osa seuratyöntekijöistä joutui lomautetuksi, kun toiminta ajettiin alas kokonaan, osa laittoi kaikkensa peliin toiminnan uudistamisessa, etätreenien ja -valmennuksen organisoimisessa varmistaakseen toiminnan jatkuvuuden syyskaudella. Monen toimijan jaksaminen ja hyvinvointi joutui kovaan testiin.
Ei siis ihme, että seuraväki oli huonosti tavoitettavissa kevätkesällä kehittämistoimien tarvekartoitusta tehtäessä ja kehittämiskumppaneita haettaessa. Koska hankkeen tavoitteena on parantaa lappilaisissa urheiluseuroissa työskentelevien henkilöiden työhyvinvointia, kartoitettiin työhyvinvointikyselyn ja seuratapaamisten avulla työntekijöiden kokemuksia omasta hyvinvoinnista, seuratyön organisoinnista ja johtamisesta.
Vain harvat vastasivat työhyvinvointikyselyyn
Vähäisestä kyselyvastausten määrästä (28/145) ei voi tehdä yleispäteviä johtopäätöksiä, mutta hyvää pohjaa kehittämistyölle saimme. Koronan uudelleen järjestämän arjen keskelläkin seuratyöntekijät ovat tyytyväisiä työhönsä. Oma ammattitaito suhteessa seuratyön vaatimuksiin koetaan hyväksi, hommat osataan ja hoidetaan hyvin. Kova motivaatio ja sitoutuminen seuratyöhön saavat ihmiset tekemään paljon työtä, mikä kuormittaa sekä henkisesti että fyysisesti. Ylikuormittumisen uhka koetaan suurimmaksi seurojen palkatun henkilöstön keskuudessa. Eniten petrattavaa on tavoitteiden, vastuunjaon ja seurajohtamisen selkeydessä, mikä ilmenee toiveina paremmasta työn organisoinnista ja johtamisesta. Työn antamisen ja tekemisen välille kaivataan lisää keskustelua.
Seuratoimijoiden tapaamisissa löytyvät todelliset pullonkaulat ja kehittämistarpeet
Kehittämiskumppaneita hakiessa olemme tavanneet kymmeniä seurojen avainhenkilöitä ja seuratyöntekijöitä, joilta saimme arvokasta täydennystä tilannekuvan muodostamisessa. Kehittämistarpeet mukaan lähteneissä kumppaniseuroissa (16) ovat hyvin erilaisia, mutta lähes kaikkia tarpeita yhdistävänä tekijänä on puute aktiivisista seuratoimijoista, uusien toimijoiden rekrytoinnin vaikeus. Osalla seuroista on haasteita myös uusien harrastajien löytämisessä. Uusien rekrytointi-ideoiden, toimintamallien ja työkalujen löytäminen nousi yhdeksi keskeisimmistä kehittämistarpeista seuroissa. Näihin haasteisiin etsimme yhdessä ratkaisua!
Toinen yhdistävä tekijä on seuratoiminnan organisoinnin ja johtamisen haasteellisuus vapaaehtoistyönä. Koska harvalla pohjoisen urheiluseuralla on palkattu toiminnanjohtaja tai vastaava, puheenjohtajien rooli toiminnan pyörittämisessä korostuu ja työmäärä kasvaa ajoittain suureksi. Jatkuvuutta ja toimintatapojen kehittymistä häiritsee myös tiheähkö vaihtuvuus johtokuntien kokoonpanossa. Vaihtuvuutta seuratoimijoiden mukaan selittävät usein ajankäytön haasteet ja epäselvä tehtävänjako. Jatkuvuuden parantamiseksi seurat haluavat jatkossa kouluttaa ja perehdyttää uusia johtokunnan jäseniään paremmin muun muassa varainhankintaan ja seurahallinnon vaatimuksiin. Tätä koulutusta ja sparrausta järjestetään hankkeen puolesta jo kuluvan syksyn aikana.
Uusien seuratoimijoiden mukaan saamiseksi ja vapaaehtoistyön organisoimisen helpottamiseksi testaamme syksyn aikana hankkeessa kehitettyä, seuratoimintaan suunniteltua rekrytointisovellusta, ”seuratyön tinderiä”. Toivotaan hyviä matchejä!
Seuratyöntekijöiden mielestä työhyvinvointi paranisi rekrytoinnin onnistumisen lisäksi työn suunnittelua ja organisointia parantamalla sekä oman kapasiteetin järkevämmällä käytöllä. Näihinkin haasteisiin yhtenä osaratkaisuna voi olla uusien sähköisten työkalujen käyttöönotto seuratyön johtamisessa. Syksyn aikana saatuja kokemuksia hyödyntäen seuratyön organisoinnin ja työhyvinvoinnin sovelluksia hiotaan paremmiksi ja ne annetaan halukkaille seuroille testikäyttöön. Suunnittele työsi, työskentele suunnitelmasi - siinäkö avain seuratyön hyvinvointiin?
Olemme päässeet todella hyvään vauhtiin!
Jos meille käy hyvin, hankkeen aikana syntyy urheiluseuroissa työskentelevien henkilöiden työssä jaksamista tukeva ja monistettava toimintamalli. Näin yhä useampi seuratyöläinen saa mahdollisuuden työhyvinvointiin! Uskomme vahvasti, että uudistunut rekrytointimalli ja toimintakulttuurin päivitys lisäävät imua urheiluseuratyöhön ja edesauttavat uusien työpaikkojen syntymistä urheilun ja liikunnan osaajille.
Kirjoittaja Jarmo Riski, projektipäällikkö, Seuratoiminnan työhyvinvoinnin kehittäminen -hanke
