Tukea ammatillista järjestötyötä tekeville sekä työnjohdollisessa vastuussa oleville luottamushenkilöille Pohjois-Savossa
Huhtikuussa käynnistyneellä JärKeä – Järjestötyöhön kestävyyttä -hankkeella vastataan Pohjois-Savossa työskentelevien järjestötoimijoiden työhyvinvoinnin haasteisiin ja riskitekijöihin (vrt. Kaunismaa & Lind 2014). Tavoitteena on lisätä alueen ammatillista järjestötyötä tekevien työntekijöiden työhyvinvointia sekä syventää järjestöjen hallituksissa toimivan luottamusjohdon työnjohdollista osaamista. Hanke tarjoaa kehittämisen ja työhyvinvoinnin tueksi tietoa, tukea ja välineitä.
Hankehakemusta kirjoitettaessa päädyimme käyttämään käsitettä ammatillinen järjestötyö. Sillä halutaan kiinnittää huomiota järjestöissä palkkatyösuhteessa olevien työhyvinvointikysymysten erityisyyteen, järjestötyön ammattimaistumiseen sekä siihen liittyvien osaamisvaatimusten kasvuun (ks. esim. Selander 2018). Työhyvinvoinnin kysymykset ovat myös johtamisen kysymyksiä, ja siksi hankkeen hyödynsaajiksi määriteltiin työntekijöiden ohella myös työnjohdollisessa vastuussa olevat luottamushenkilöt.
Kolmas sektori omaleimainen palkkatyön alue
Kolmas sektori muodostaa omaleimaisen palkkatyön alueen, jota perinteisesti työelämän tutkimuksessa käytetyt käsitteet eivät täysin tavoita. Kun tarkastellaan kolmannen sektorin työhyvinvoinnin kysymyksiä, erityisesti toiminnan aatteellisuus ja yhteistyö vapaaehtoisten kanssa tuovat siihen omat vivahteensa. (Selander 2018.) Nimenomaan aatteellisuus voi motivoida hakeutumaan järjestöön töihin, luottamustehtäviin, jäseneksi tai vapaaehtoiseksi. Aatteellisuuden hallinta on ominaista järjestöille, ja sitä opitaan erityisesti työpaikoilla (Ristolainen & Fields 2017).
Järjestöjä luonnehtii demokraattinen päätöksentekojärjestelmä. Tämä osaltaan tarjoaa työntekijöille autonomisen työotteen ja omien ideoiden soveltamisen. Luottamusjohdon ja työtekijöiden keskinäinen kommunikaatio korostuvat.
Vapaaehtoisten johtaminen eroaa palkattujen työntekijöiden johtamisesta. Vapaaehtoisten vastuu, sitoutuminen ja hyödyt eroavat palkkatyösuhteessa oleviin, eikä vapaaehtoisia voi velvoittaa samalla tavoin kuin työsuhteessa olevia. Vapaaehtoisten johtamisessa ja yhteistyössä heidän kanssaan korostuvat neuvottelutaidot. (Heimonen 2019.)
Palkkatyöntekijöiden ja vapaaehtoisten yhteistyö edellyttää vapaaehtoisten ohjaamisen ja innostamisen taitoja. Se merkitsee usein myös joustamista työajoista. (Ristolainen & Fields 2017.) Kolmannen sektorin omaleimaisuuteen palkkatyön alueena liittyy myös monia muita teemoja, joita en blogissa tarkastele.
Hanke käyntiin verkkovälitteisesti
Hankkeessa on nyt mukana 30 Pohjois-Savossa toimivaa järjestöä; tavoitteena on 50 järjestöä. Hankkeeseen on edelleen mahdollisuus tulla mukaan: kriteerinä on vähintään yksi palkattu työntekijä, päätös mukaantulosta sekä järjestön mahdollisuus sitoutua valitsemiinsa hankkeen toimintoihin.
Hanke on toiminut verkkovälitteisesti. Etäkahveilla kesäkuusta 2020 alkaen tavoitteena on rakentaa luottamusta sekä yhteistä ymmärrystä ja kuulla hankkeeseen mukaan ilmoittautuneiden järjestöjen odotuksia ja tarpeita. Etäkahvit ovat olleet kohtaamisen ja jakamisen tilaisuuksia: mahdollisuus pysähtyä järjestöissä meneillään olevan äärelle, tulla kuulluksi ja nostaa esiin niin huolia kuin onnistumisia. Etäkahveja järjestetään edelleen ja ne on suunnattu uusille mukaan ilmoittautuneille järjestöille.
Syyskuussa aloitettiin TärKeät-tapahtumat: kaikille avoimet asiantuntijaluennot ja luentojen jälkeiset työpajat, jotka on suunnattu mukana oleville järjestöille. Ensimmäisellä luennolla pohdittiin resilienssiä järjestöjen näkökulmasta. Seuraava TärKeät-tapahtuma on 27.10. Työpajoissa myös vertaismentorointi korostuu: mitä tukea, hyviä käytäntöjä ja hiljaista tietoa on jaettavissa.
Vuoden 2021 alusta käynnistyvät järjestölähtöiset prosessit: tarjolla on kuuden kohtaamisen ryhmäprosessi, jonka tavoitteena on työhyvinvoinnin edistäminen. Järjestölähtöisiä prosesseja toteutetaan keväästä 2021 kevääseen 2022. Hanke voi tarjota myös kertaluontoista fasilitointia ja moderointia mukaan ilmoittautuneille järjestöille.
Poikkeusolosuhteiden vaikutukset
SOSTE ry:n lokakuussa julkaisema Järjestöbarometri 2020 valottaa jo hieman sitä, millaisia vaikutuksia poikkeuksellinen vuosi on tuonut sote-alan järjestöihin. Järjestöjen ketteryys tavoittaa ihmiset on ollut olennaista. JärKeä-hankkeessa kohdatut järjestöjen luottamushenkilöt ja työntekijät ovat valottanet Pohjois-Savossa toimivien järjestöjen korona-aikaista todellisuutta ja vaikutuksia työhyvinvointiin. Poikkeusoloissa toimiminen on tuonut esiin uusia työhyvinvoinnin teemoja sekä osaamistarpeita.
JärKeä-hanke on saanut EU:n osarahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta: ESR3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus, erityistavoite 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen. Etelä-Savon ELY-keskus on toiminut kansallisena rahoittajana. Hanketta koordinoi Humanistinen ammattikorkeakoulu
|
Erja Anttonen  |
JärKeä – Järjestötyöhön kestävyyttä -hankkeen projektipäällikkö, lehtori Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak)
Kirjoittaja on aiemmin toiminut kolmannen sektorin työtehtävissä valtakunnallisissa ja paikallisissa järjestöissä kansainvälisen ja kehitysyhteistyön sekä kulttuurituottamisen parissa.