Oppikirjamääritelmien mukaan yrittäjävalmennuksessa on kyse yrittäjän inspiroinnista realisoimaan oma ja yrityksensä täysi potentiaali. Valmennuksella pyritään auttamaan yrittäjää ja yritystä kasvamaan. Valmentaja auttaa yrittäjää oppimaan uusia asioita sekä kehittämään omia oppimistaitojaan.
Yritysvalmennus on globaali kasvuala. Valmentajien määrä on kasvanut esimerkiksi Yhdysvalloissa 60 prosenttia vuoden 2007 jälkeen ja maassa käytettiin valmentajien palveluksiin yli miljardi dollaria vuonna 2017. Yhdysvalloissa jotkut valmentajat veloittavat 3500 dollaria tunnilta. On kuitenkin epäselvää, saadaanko merkittäville rahallisille panostuksille selkeää vastinetta. Tutkimuksia valmennusten hyödyistä on vähän, ja näistä suurimman osan ovat tehneet valmentajat itse. Tämä herättää kysymyksen tutkimusten objektiivisuudesta ja tutkimusten tekijöiden pätevyydestä arvioida omaa työtään. Kuinka moni meistä osaa objektiivisesti arvioida omaa työtään?
On itsestään selvää, että kaikki valmentajat eivät pysty tarjoamaan valmennusta, joka hyödyttäisi yrittäjiä. Niin ikään on selvää, että kaikki yrittäjät eivät valmennuksesta hyödy. Valmennusprosessi syö huomattavasti yrittäjän aikaa ja resursseja ja tästä johtuen yksittäinen yrittäjä haluaa varmasti tietää, voisiko juuri hän hyötyä jostakin tietystä valmennuksesta. Mitään absoluuttisia rajoja ei ole mahdollista vetää, mutta muutaman seikan tulee olla kohdallaan, jotta valmennus voisi olla tuloksellista. Yrittäjien pitkäkestoista tukemista tarkastelleessa VERTTI–projektissamme olemme yrittäneet vastata näihin kysymyksiin.
Avoimuus ja vapaaehtoisuus
Yrittäjä ei tutkimusten mukaan valmennuksesta hyödy, jos hänet on lähipiirin, työntekijöiden tai rahoittajien toimesta siihen pakotettu. Jotta avusta voisi olla jotakin hyötyä, apua hakevan on uskottava avun hyödyllisyyteen. Olemme sen vuoksi panostaneet VERTISSÄ siihen, että prosessin alussa on varattu aikaa odotusten määrittelyyn ja avoimesti keskusteltu siitä, mitä prosessissa tulee tapahtumaan, ja että eksplisiittisiä tavoitteita on haasteellista etukäteen määrittää, koska prosessi on elävä ja muuttuva. Näin osallistujalle muodostuu realistinen kuva siitä, mitä on odotettavissa, ja hän voi nähdä yhteistyön potentiaaliset hyödyt.
On myös tärkeää, että yrittäjä on avoin erilaisille muutosehdotuksille. Hänen ei luonnollisesti tule kritiikittömästi tehdä kaikkea, mitä valmentaja hänelle ehdottaa, mutta hänen täytyy olla valmis punnitsemaan erilaisia uusia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Jos yrittäjä tyrmää kategorisesti kaikki ehdotukset, valmentamisesta ei ole hänelle mitään hyötyä.
Huomasimme, että VERTTI-projektiin osallistuneista yrittäjistäkin eniten hyötyivät ne, jotka lähtivät valmennukseen avoimin silmin ”täysillä” mukaan.
Viestintätaidot ja oppimishalu
Yrittäjän heikot kommunikaatiotaidot asettavat myös haasteen valmennusprosessiin. Jos yrittäjä ei osaa kertoa ongelmistaan tai hänellä on vaikeuksia ymmärtää mitä valmentaja sanoo, valmennusprosessin tulokset jäävät usein vaatimattomiksi. Viestintätaitoja tarvitaan lähes kaikessa yritystoiminnassa. Jos viestintätaidot ovat heikot, valmennusprosessi olisi ehkä syytä aloittaa näiden taitojen kehittämisestä.
Valmennus ei välttämättä myöskään sovi yrittäjille, jotka haluavat neuvoja erilaisten teknisten, esimerkiksi verotukseen ja kirjanpitoon liittyvien, ongelmien kanssa. Esimerkiksi yrittäjäjärjestöt ja kuntien sekä kaupunkien yrittäjäpalvelut pystyvät usein paremmin vastaamaan tämän tyyppisiin kysymyksiin. Jotkut valmentajat osaavat varmasti tällaisiakin neuvoja antaa, mutta tällöin kyse ei tarkasti ottaen ole enää valmennuksesta, vaan jonkinlaisesta hybridituesta. Projektissamme huomasimme, että jotkut yrittäjät turhautuivat konkreettisen avun puutteesta, ja ne yrittäjät, jotka tällaista apua kaipasivat ja sitä myös saivat, olivat tyytyväisiä.
Onnistuneelle valmennusprosessille on myös vähän edellytyksiä, jos yrittäjä odottaa valmentajan ratkaisevan hänen yrityksensä ongelmat hänen puolestaan. Tällaiset oletukset on syytä oikaista heti valmennusprosessin alussa. Yrittäminen on perusluonteeltaan jatkuvaa ongelmien ratkaisua. Yrittäjä joutuu joka päivä tekemään tärkeitä yritystoimintaansa liittyviä ratkaisuja. Vaikka valmentaja ratkaisisikin yrittäjän tietyn hetken ongelmat, uusia tulee aina, eikä mikään valmennusprosessi voi olla loputon. Menestyvä yrittäjä reflektoi jatkuvasti omaa tekemistään ja oppii virheistään. Se, että hän sysää vastuun yritystoiminnastaan valmentajalle, tuhoaa oppimisen edellytykset ja sotii tämän vuoksi yrittäjän pitkän aikavälin etuja vastaan. Projektimme yhteydessä yrittäjien itsereflektointi- ja oppimistaitoihin kiinnitettiin erityistä huomiota.
Toisaalta, valmennuksessakin olisi huomioitava se, että ei liikuta kovin abstraktilla ja yleisluontoisella tasolla. Tällaisesta tuesta ei kovin moni hyödy. Monet yrittäjät vain todennäköisesti turhautuvat tällaiseen valmennukseen. Usein latteuksien esittäminen on vain osoitus siitä, että valmentaja ei oikeasti ymmärrä tai halua ymmärtää yrittäjän ongelmia. Tahattomasti ainakin yrittäjälle tällainen vaikutelma varmasti muodostuu.
Riskin kanssa eläminen
Tässä lueteltujen lisäksi on myös lukuisia muita tekijöitä, jotka vaikuttavat valmennusprosessin onnistumiseen. Kaikkeen yritystoimintaan liittyy riskejä, niin myös valmennuksen aloittamiseen. Mikään valmennus ei auta kaikkia ja tällaista lupaavia valmentajia kannattaa välttää. Valmennus voi epäonnistua, vaikka edellytykset sen onnistumiselle ovatkin pääasiassa hyvät. Ehkä onnistuneen valmennusprosessin edellytykset voi tiivistää vanhoihin jääkiekkosloganeihin. Jos valmentaja ja valmennettava ovat valmiita ”syömään kiekkoja” ja pistämään ”kroppansa peliin”, niin prosessista seuraa varmasti ainakin jotain hyvää.
VERTTI-hankkeessamme yritimme taklata edellä kuvattuja ongelmia kannustamalla yrittäjiä vapaaehtoisesti osallistumaan valmennukseen ja auttamalla yrittäjiä oppimaan sekä sanoittamaan osaamistaan. Yrittäjiä kannustettiin avoimuuteen. Eniten valmennuksesta hyötyivätkin ne yrittäjät, jotka halusivat oppia ja suhtautuivat uusiin ideoihin avoimesti.
Kirjoittajat:
Markus Kantola, Tutkijatohtori, Vertti-hanke, Turun Kauppakorkeakoulu
Tanja Lepistö, Projektitutkija, Vertti-hanke, Turun Kauppakorkeakoulu
Riikka Franzen, Projektitutkija, Vertti-hanke, Turun Kauppakorkeakoulu
