Olen ollut ensimmäistä kertaa kesätöissä 14-vuotiaana ja yrittäjäksi ryhdyin 24-vuotiaana. Laskutavasta riippuen olen siis ollut työelämässä vähintään parikymmentä vuotta. Tänä aikana vastaan on ehtinyt tulla useampikin uupumuksen hetki ja tauon paikka.
Mallin pohjaksi otin psykologi Juho Toivolan postauksen työhyvinvoinnin kolmesta kivijalasta. Hän listasi työhyvinvoinnille kolme tärkeää osa-aluetta:
- Hallinnan tunne: hallitsen omaa työtäni ja minulla on mahdollisuus ohjata sitä itse.
- Kompetenssin tunne: osaan työni ja saan aikaiseksi asioita.
- Ryhmään kuulumisen tunne: kuulun porukkaan ja minusta välitetään.
Näiden kolmen tärkeys on helppo tunnistaa. Kukaan ei jaksa pitkään sellaisessa työssä, joka on hallitsematonta, johon oma osaaminen ei riitä tai jossa tuntee itsensä ulkopuoliseksi.
Millainen 3x3-malli siis on?
Jokainen meistä on joskus nähnyt vilauksen työpaikasta, jossa kolme työhyvinvoinnin elementtiä eivät ole kunnossa. Omaan työvirtaan ei ole hallinnan mahdollisuutta; lisäkoulutus ja perehdytys puuttuvat, ja pahimmillaan työyhteisö on penseä tai sijaitsee kokonaan muualla. Yksinyrittäjällä ei edes ole selkeää työyhteisöä.
Juhon listaamat kolme elementtiä ovat supertärkeitä, mutta ne ovat myös valtavia kokonaisuuksia ja mahdottomia saavuttaa kertaheitolla. Niinpä lähdin pohtimaan, miten yksilö voi saada kiinni näistä kolmesta elementistä askel kerrallaan. Loin kolmitasoisen kentän, jossa jokainen askelma vie entistä syvempään itsetuntemukseen ja syvällisempään työkyvyn hallintaan. Olkaa hyvät, 3x3-malli:
1. Aloita sietämällä negatiivisia tunteita.
Aloitan kyynisellä toteamuksella: kukaan ei ole luvannut meille ikuista onnea, eikä elämä ole meille mitään velkaa. Me kaikki joudumme joskus kestämään töissä tylsyyttä, turhautumista, kiukkua, pettymystä, stressiä ja muita kurjia tunteita. Elämä on.
Tämä tilanne ei kuitenkaan saa jatkua kuukausikaupalla. Meidän kaikkien pitää pystyä sietämään stressiä ja epämiellyttäviä tunteita jonkin aikaa – mutta kenenkään ei kuulu kestää niitä ikuisesti. Ensimmäinen taso on siis vain selviämisen taso, eikä siihen saa tyytyä loppuiäkseen.
Jos ihminen jää 3x3-mallin pintatasolle, hänestä tulee joko kyyninen tai stressaantunut. On siis sukellettava hieman syvemmäs, seuraavalle tasolle.
2. Jatka kehittämällä työtä ja luomalla tietoisesti positiivisia tunteita.
Kukaan ei saa tyytyä tilanteeseen, joka syö päivittäin työhyvinvointia ja työkykyä. On löydettävä reitti ulos. Jotkut vaihtavat työpaikkaa, toiset keskustelevat esimiehen kanssa, jotkut menevät juttelemaan työterveyteen. Jos asioita ei saada kuntoon, pahimmillaan edessä on sairausloma ja työkyvyttömyyseläke.
Meillä on onneksi mahdollisuus lähteä ratkomaan työn ongelmia aluksi myös omin päin. Miten voisin saada sekavaan työvirtaan hallinnan tunnetta? Entä miten voin parantaa osaamistani, jaksamistani ja työni organisoitumista? Miten lisään kommunikaatiota työpaikallani?
Mallin toinen taso on omistettu proaktiiviselle kehittämiselle, jossa ihminen tietoisesti pyrkii löytämään ratkaisuja. Hän ei tyydy kurjuuteen, vaan löytää pykälä kerrallaan erilaisia vaihtoehtoisia toimintatapoja.
Tällekään tasolle ei silti auta jäädä ikuisesti. Muuten tuloksena on naminami-mietelauseiden ja tekopirteän rohkaisun kehä, jossa "kaikki onnistuu kun vain yrität" ja "ongelmat ovat vain oman pääsi sisällä". Live laugh love.
On siis mentävä vielä yksi askel syvemmälle.
3. Katso sisäänpäin.
Meillä jokaisella kulkee koko henkilöhistoriamme työpaikalla mukana. Koulukiusattu on herkkä havaitsemaan työpaikkakiusaamista. Luokan priimus voi kokea muut huipputyöntekijät uhkana. Rennossa työpaikassa ollut voi kavahtaa byrokratiaa. Entinen kilpaurheilija voi kääntää työelämänkin yhdeksi suureksi matsiksi.
Oleellista on omien tunteiden ja reaktioiden tunnistaminen. Miksi toimin niin kuin toimin? Miksi myöhästelen tai ärsyynnyn myöhästelystä? Miksi puhun paljon tai vetäydyn pois? Miksi otan vastuuta tai välttelen sitä? Mikä tekee minusta minut?
Tämä taso onkin sitten se vaihe, joka kestää ikuisesti. Kyseessä ei ole mikään pikkuprojekti, jossa nopsasti tehdään pari persoonallisuustestiä ja saadaan tulokseksi "mahtava tyyppi". Sen sijaan kyseessä on elämänmittainen projekti, jossa ihminen pyrkii tajuamaan omia motiivejaan ja perusteluitaan.
Tämä vaiheen etuna on se, että yksilön ristiriidat ympäristön kanssa vähenevät. Pikkuasiat harmittavat vähemmän, henkistä kapasiteettia löytyy enemmän, läsnäolo on intensiivisempää ja flow-tila syntyy useammin.
* * *
Olen arjessani huomannut, että 3x3-malli toimii yllättävän hyvin. Vaikeina aikoina ja stressin keskellä kykenen noudattamaan vain ylätasoa, mutta vuosien mittaan olen päässyt yhä useammin käymään syvällisimmällä tasolla.
Työkyky ja työhyvinvointi eivät ole hankittavissa kertaostoksena. Niiden kanssa on tehtävä toistaiseksi voimassa oleva kuukausitilaus.
* * *
