TULOS – kestävää tuloksellista tulevaisuuden osaamista -hankkeen tavoitteena on lisätä sote-alan järjestöjen ja pk-yritysten työyhteisöjen toimivuutta, henkilöstön osaamista ja työnantajien houkuttelevuutta. Hanketta toteutetaan Varsinais-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan alueella. Turun ammattikorkeakoulun ja Opintokeskus Siviksen vetämässä hankkeessa on mukana yhteensä 21 organisaatiota. Hankkeen tuotteena syntyy henkilöstön osaamiskartoitus, jonka avulla voidaan suunnitella paremmin omassa työtehtävässä ja koko työpaikan tasolla tarvittavaa osaamista. Lisäksi jokaisessa mukana olevassa työpaikassa toteutetaan kullekin organisaatiolle räätälöidyt kehittämisprosessit tukemaan työhyvinvointia, työyhteisön rakenteita ja osaamisen johtamista. Osaamiskartoitus ja työyhteisöjen kehittämisprosessien mallinnukset ovat hankkeen päättyessä kaikkien alan pk-organisaatioiden hyödynnettävissä.
Perustehtävän äärelle – poikkeusajan tunnelmia
Hankkeessa mukana olevat organisaatiot muodostavat omat maakunnalliset verkostot, joissa on mahdollisuus hyvien käytäntöjen jakamiselle sektorirajojen yli. Koska kevään korona-pandemian aiheuttama poikkeusaika on vaikuttanut erityisesti pienempiin sote-alan työpaikkoihin monin tavoin, halusimme tarjota mukana oleville organisaatioille mahdollisuuden pysähtyä ja tulla vaihtamaan ajatuksia kokemuksista, tunnelmista ja siitä, mitä korona-ajasta on opittu. Toteutimme toukokuun lopussa yhteiset webinaarit Zoom-verkkokoustyökalun avulla. Mukana oli edustajia 15 eri organisaatiosta.Vaikka osalla organisaatioista poikkeusajan muutokset olivat olleet merkittäviäkin, kaikkien kokemukset sen vaikutuksista olivat selkeästi positiivisia. Osassa organisaatioita, joissa poikkeusaika on pakottanut muuttamaan suoraa asiakastyötä, koettiin, että kun kaikki ylimääräinen karsiintuu, ollaan perustehtävän äärellä. Asioita on nähty uudenlaisessa valossa. Kun aiemmin on kohdattu asiakkaat, ja nyt tilanteen vuoksi koettu asiakaskunnasta etääntymistä, tämä on pakottanut miettimään uudenlaisia tapoja kohtaamisiin. Kun innovaatioita on päästy kokeilemaan rohkeasti myös uusille kohderyhmille, on löytynyt hyviä uusia käytänteitä, joista moni jää elämään poikkeusajan jälkeenkin.
Poikkeusajan vaikutukset kunkin organisaation arkeen ja työyhteisöihin olivat hyvin erilaisia, mutta kaikkien verkostotapaamisten osallistujien näkökulmasta poikkeusaikanakin iloa on arkeen löytynyt mm. yhteisöllisyyden lisääntymisestä, työntekijöiden innovatiivisuudesta ja heittäytymisestä, uusien työtapojen ja digitaalisuuden mahdollisuuksien löytymisestä ja joustavuudesta. Ilo nähtiin tulevan myös arkisista asioista, kuten kesän lähestymisestä, auringosta ja siitä, että asiakkaat pääsevät ulos luontoon. Yhteistyökumppaneiden kanssa osalla yhteistyö verkon kautta hoidettuna on tiivistynyt, koska siihen on ollut enemmän aikaa käytettävissä. Myös vertaistuki, konkreettinen kuulumisten vaihtaminen muiden organisaatioiden kanssa, on noussut tärkeäksi voimavaraksi.
Poikkeustilanne on vaatinut työntekijöiltä nopeaa oppimista ja uuden ideointia. Erityisesti asumispalveluyksiköissä, kuten hoivakodeissa, tuotiin esiin työntekijöiden työhön sitoutuminen ja vastuunkanto. Muutos asumisyksiköiden yhteyksissä ulkomaailmaan oli hyvin konkreettinen, sillä fyysiset sosiaaliset kontaktit loppuivat. Uusien, päivittyvien ohjeistusten toteuttaminen on aiheuttanut haasteita. Myös toiminnan saaminen mielekkääksi on vaatinut henkilökunnalta paljon satsauksia. Toisaalta ulkopuolisten kontaktien väheneminen on tuonut aikaa uuden luomiseen ja yhteiseen kehittämiseen. Oppimismatka on ollut nopea, mutta osoittanut, että työntekijöillä on vahvaa ammattitaitoa ja työpaikat säilyttävät hyvin toimintakykynsä kriisitilanteessa. Työyhteisön vahvuuksien ja onnistumista tukevien rakenteiden tunnistaminen ja ylläpitäminen on tärkeää, sillä niiden avulla työpaikat pystyvät toimimaan ketterästi myös tulevissa muutostilanteissa.
Kirjoittajat: Heidi Ristolainen,
Opintokeskus Sivis & Riikka Teuri, Turun Ammattikorkeakoulu
 |
| Riikka Teuri |
 |
| Heidi Ristolainen |