Työpaikalla vallitseva kulttuuri on yritykselle tärkeä kilpailu- ja mainetekijä; hyvä kulttuuri houkuttelee osaajia ja pitää heidät yrityksessä kilpailevista tarjouksista huolimatta. Erityisesti ICT-alalla puhutaan paljon työvoimapulasta, ja yritykset joutuvat kilpailemaan taitavista osaajista. Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksen ”Asiantuntijaorganisaatioiden muuttuvat työyhteisökulttuurit Euroopassa” -hankkeessa (WoCuE) keskitytään kehittämään ICT-alalla toimivien yritysten työyhteisökulttuureja. Kehittämistyö vaatii yrityksiltä pitkäjänteisyyttä, itsereflektiokykyä ja vaivannäköä. Työ kuitenkin kannattaa, sillä useissa tutkimuksissa on todettu vahvalla työyhteisökulttuurilla olevan suuri merkitys henkilöstön hyvinvoinnin lisäksi yrityksestä ulospäin välittyvään kuvaan: siihen, millaiset ihmiset hakeutuvat yritykseen töihin, ja yrityksen menestymiseen.
Yrityksen arvot muodostavat pohjan työyhteisökulttuurille. ICT-alalla toimivat yritykset ovat tyypillisesti matalahierarkkisia, pyrkivät itseohjautuvuuteen sekä innovatiivisuuteen ja toimivat nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Toiminta on usein nopeatempoista ja vaatii ripeitä päätöksiä. Tällöin arvojen merkitys kasvaa, sillä hyvin iskostunut arvomaailma auttaa reagoimaan ja säilyttämään samalla yrityksen perusolemuksen mukana päätöksenteossa. Arvot ohjaavat henkilöstöä valintatilanteissa ja rakentavat johdonmukaista kuvaa yrityksestä ulospäin.
Keskustelua arvoista kannattaa pitää yllä, sillä arvot näkyvät toiminnassa, vaikka niitä ei olisi aktiivisesti määritelty. Arvot ohjaavat käsityksiä, mutta niiden ohjaava luonne on usein tiedostamaton. Yhteisten arvojen puuttuminen tekee yrityksestä haavoittuvamman, koska silloin jokainen työntekijä toimii oman arvomaailmansa pohjalta ja yrityksen toiminta voi rakentua epäjohdonmukaiseksi. Avoin keskustelu tekee yhteisössä vaikuttavat tausta-ajatukset näkyviksi ja silloin niihin voidaan vaikuttaa.
Arvot juurtuvat yhteisöön vuorovaikutuksen kautta
Arvojen merkityksestä yrityksen toiminnassa keskustellaan julkisesti etenkin nyt koronaviruksen järisyttäessä toimintaamme. Arvojen ei tarvitse vaihtua ympäristössä tapahtuvien muutosten vuoksi. Päinvastoin, kun yrityksellä on selkeä ja henkilöstön mieliin juurtunut arvopohja, sen toiminta on vakaammalla pohjalla ja se kykenee toimimaan johdonmukaisemmin myös kriisitilanteissa.
Yhteisesti hyväksyttyjen arvojen juurtuminen edellyttää, että yrityksen kaikki toiminta on arvojen mukaista. Arvot ohjaavat sitä, mihin me käytämme aikamme ja miten me teemme työmme. Arvot eivät ole olemassa vain määriteltyinä sanoina, vaan ne tulevat näkyviksi ja vahvistuvat yhteisessä oppimisessa ja vuoropuhelussa. Jaetut arvot kehittyvät vähitellen jaetuiksi uskomuksiksi ja sulautuvat osaksi yrityksen kulttuuria.
Johtajat ovat tärkeässä roolissa arvojen juurtumisessa, mutta vastuu siitä ei ole yksittäisellä henkilöllä, vaan koko työyhteisöllä. Jokainen jäsen joko vahvistaa tai rikkoo arvoja omalla toiminnallaan. Siksi on tärkeää, että yhteisön jäsenillä on rohkeutta vaikuttaa ja kertoa, jos he näkevät toiminnassa epäkohtia. Hankkeen yritysten tyyppisissä matalahierarkkisissa yrityksissä henkilöstö tyypillisesti osallistuu keskusteluun ja avoin kommunikointi koetaan luontevaksi. Tämä on selkeästi näiden ICT-alan yritysten vahvuus.
Arvot ovat mukana asiakaskohtaamisissa. Hankkeen aikana yritykset ovat pohtineet arvojen välittymistä asiakkaalle; mikä on meidän ydinviestimme asiakkaalle, mitä asiakkaamme arvostavat meissä ja millaisen yhteistyökumppanin he saavat valitessaan meidät. Yrityksen arvot ovat asiakkaalle yhdenlainen lupaus yrityksen toiminnasta.
Kirjoittaja Katariina Ylönen Itä-Suomen yliopisto
Yrityksen arvot muodostavat pohjan työyhteisökulttuurille. ICT-alalla toimivat yritykset ovat tyypillisesti matalahierarkkisia, pyrkivät itseohjautuvuuteen sekä innovatiivisuuteen ja toimivat nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Toiminta on usein nopeatempoista ja vaatii ripeitä päätöksiä. Tällöin arvojen merkitys kasvaa, sillä hyvin iskostunut arvomaailma auttaa reagoimaan ja säilyttämään samalla yrityksen perusolemuksen mukana päätöksenteossa. Arvot ohjaavat henkilöstöä valintatilanteissa ja rakentavat johdonmukaista kuvaa yrityksestä ulospäin.
Keskustelu arvoista jää helposti muun toiminnan varjoon
Moni hankkeessamme mukana oleva yritys on kokenut arvokeskustelun jääneen osittain kasvun jalkoihin; kasvavassa yrityksessä toiminta on usein hektistä ja arvoihin käytetty keskusteluaika saattaa tuntua toissijaiselta. Tarve keskustelulle on kuitenkin havaittavissa sekä henkilöstön että hallitusten keskuudessa. Arvoista halutaan puhua, niitä halutaan kyseenalaistaa ja yritykselle sopivia arvoja halutaan löytää yhteisissä kehittämispäivissä.
Keskustelua arvoista kannattaa pitää yllä, sillä arvot näkyvät toiminnassa, vaikka niitä ei olisi aktiivisesti määritelty. Arvot ohjaavat käsityksiä, mutta niiden ohjaava luonne on usein tiedostamaton. Yhteisten arvojen puuttuminen tekee yrityksestä haavoittuvamman, koska silloin jokainen työntekijä toimii oman arvomaailmansa pohjalta ja yrityksen toiminta voi rakentua epäjohdonmukaiseksi. Avoin keskustelu tekee yhteisössä vaikuttavat tausta-ajatukset näkyviksi ja silloin niihin voidaan vaikuttaa.
Arvot juurtuvat yhteisöön vuorovaikutuksen kautta
Arvojen merkityksestä yrityksen toiminnassa keskustellaan julkisesti etenkin nyt koronaviruksen järisyttäessä toimintaamme. Arvojen ei tarvitse vaihtua ympäristössä tapahtuvien muutosten vuoksi. Päinvastoin, kun yrityksellä on selkeä ja henkilöstön mieliin juurtunut arvopohja, sen toiminta on vakaammalla pohjalla ja se kykenee toimimaan johdonmukaisemmin myös kriisitilanteissa.
Yhteisesti hyväksyttyjen arvojen juurtuminen edellyttää, että yrityksen kaikki toiminta on arvojen mukaista. Arvot ohjaavat sitä, mihin me käytämme aikamme ja miten me teemme työmme. Arvot eivät ole olemassa vain määriteltyinä sanoina, vaan ne tulevat näkyviksi ja vahvistuvat yhteisessä oppimisessa ja vuoropuhelussa. Jaetut arvot kehittyvät vähitellen jaetuiksi uskomuksiksi ja sulautuvat osaksi yrityksen kulttuuria.
Johtajat ovat tärkeässä roolissa arvojen juurtumisessa, mutta vastuu siitä ei ole yksittäisellä henkilöllä, vaan koko työyhteisöllä. Jokainen jäsen joko vahvistaa tai rikkoo arvoja omalla toiminnallaan. Siksi on tärkeää, että yhteisön jäsenillä on rohkeutta vaikuttaa ja kertoa, jos he näkevät toiminnassa epäkohtia. Hankkeen yritysten tyyppisissä matalahierarkkisissa yrityksissä henkilöstö tyypillisesti osallistuu keskusteluun ja avoin kommunikointi koetaan luontevaksi. Tämä on selkeästi näiden ICT-alan yritysten vahvuus.
Arvot näkyvät yrityksen sisällä ja ulkopuolella
Hyvät arvot johtavat yrityksen näkökulmasta hyviin asioihin ja vauhdittavat etenemistä kohti tavoitteita. Arvokeskustelu ja niiden mukaan toimiminen vaatii aikaa, mutta pidemmällä aikavälillä tähän käytetty aika palkitsee. Arvot ohjaavat yrityksen tapaa rakentaa tuotteita ja tapaa kohdata sidosryhmät. Ne näkyvät vuorovaikutuksessa, palkitsemisessa ja johtamisessa. Ei riitä, että arvot on määritelty; niiden tehtävä on vaikuttaa ja muuttaa toimintatapoja. Arvojen avulla yritykset voivat hahmottaa sitä, mistä meidän tekemisemme tapa kumpuaa, ja onko se sellainen pohja, jolle toiminnan voi rakentaa.
Arvot ovat mukana asiakaskohtaamisissa. Hankkeen aikana yritykset ovat pohtineet arvojen välittymistä asiakkaalle; mikä on meidän ydinviestimme asiakkaalle, mitä asiakkaamme arvostavat meissä ja millaisen yhteistyökumppanin he saavat valitessaan meidät. Yrityksen arvot ovat asiakkaalle yhdenlainen lupaus yrityksen toiminnasta.
 |
Katariina Ylönen, Pasi Tuominen ja Anu Puusa toteuttavat
työyhteisökulttuurin kehittämishanketta
Itä-Suomen yliopistolla. Kuva Varpu Heiskanen.  |