Digiosaaminen
Digitaalisuus käsitteenä mahdollistaa, hämmentää ja aiheuttaa
keskustelua monista näkökulmista. Digitaalista palvelua kuvaa mm.: saavutettava,
käytettävissä missä tahansa ja miltei milloin tahansa, suhteellisen vaivaton
käyttää, toisaalta internet-yhteyden ja käyttäjäosaamistakin vaativa. Toimiva digitaalinen
palvelu toimii, mikäli se on käyttäjälähtöisempi kuin aiemmin tuotettu palvelu.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa digitaalisuudelta odotetaan
paljon. Digitaalisuus helpottaa kansalaisen tiedonsaantia, aikojen varausta tai
mahdollistaa palvelun jopa kokonaan. Työntekijäpuolella kannetaan huolta
digitaalisen palvelun inhimillisyydestä tai siitä, viekö digitaalisuus
sote-alalta työt. Hankkeessa pohditaan digitaalisuuden mahdollisuuksia, käsitellään
siihen liittyviä uhkia ja keskustellaan avoimesti sosiaali- ja terveysalan
rajapinnat ylittäen.
Digimarkkinointi
Koska lähes kaikki ihmiset ovat nykyisin tavalla tai toisella
verkossa, on luontevaa hyödyntää verkkoa potentiaalisten asiakkaiden
tavoittamiseen, brändin ja tunnettavuuden luomiseen. Digimarkkinointi on
kustannustehokasta ja sen avulla voidaan kohdentaa markkinointiviestintä
halutulle kohderyhmälle. Digimarkkinointia on kaikki digitaalinen
markkinointiviestintä kuten esimerkiksi kotisivut, hakusanamainonta,
hakukoneoptimointi, sosiaalisen median hyödyntäminen, mobiilimarkkinointi ja
sähköpostiviestintä. Digimarkkinoinnissa onnistuminen vaatii hyvän
digimarkkinoinnin strategian ja resursseja sen toteuttamiseen. Digimarkkinoinnin
vaikuttavuutta voidaan mitata, jolloin voimavarat voidaan kohdistaa
todistetusti vaikuttaviin menetelmiin. Mikäli omassa yrityksessä ei ole
resursseja toteuttamiseen saatavilla, voi hyödyntää alan osaajia tai tehdä
esimerkiksi oppilaitosyhteistyötä.
Teknostressi
Digitalisaation kehityksellä on myös varjopuolensa, teknostressi. Teknostressillä
tarkoitetaan stressiä, jonka aiheuttaa ICTn käyttö työssä ja se on yksi
työstressin muoto. Ratkaisuna teknostressiin esitetään pysähtymistä stressiä
aiheuttavien tekijöiden äärelle ja niiden muokkaamista omiin tarpeisiin
sopiviksi.
Itseohjautuvuus
Työelämän muutosvauhti vaatii työntekijöiltä myös yhä enemmän
itseohjautuvuutta. Itseohjautuvuudella
tarkoitetaan henkilön kykyä toimia omaehtoisesti ilman ulkopuolisen ohjauksen
ja kontrollin tarvetta. Itseohjautuvuuden edellytyksenä on, että työntekijä on motivoitunut,
hänellä on selkeä päämäärä työssään ja myös työssä tarvittava osaaminen
päämäärän saavuttamiseksi.
SoteNavi-hanke toteutetaan vuosina 2017-2019 ja kuuluu
valtakunnalliseen ESR
toimenpidekokonaisuuteen Tuottavaa ja tuloksellista työelämää yhteistyöllä. Hankkeen toteuttavat Turun ammattikorkeakoulu (koordinaattori),
Tampereen ammattikorkeakoulu, Etelä-Pohjanmaan terveysteknologian
kehittämiskeskus ry ja Opintotoiminnan keskusliitto ry/Opintokeskus Sivis.
Sotenavi-hankkeen Tampereen ammattikorkeakoulun toimijat
Merja Sinkkonen, Taru Lehtimäki ja Heli Leskinen
Katso lisää: https://sotenavi.turkuamk.fi/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti