tiistai 31. lokakuuta 2017

Kohti laadun ja tuottavuuden parantumista – mitä siihen tarvitaan?

Niin, mitä se vaatiikaan, että organisaatiossa tehtävä kehittämistyö saadaan onnistuneesti käyntiin ja tuloksia syntyy? Se vaatii monien asioiden toteutumista, mutta niistä vähäisin ei ole ainakaan se, että johto ja henkilöstö tekevät tätä kehittämistyötä aidosti yhdessä. Eli puhutaan onnistuneesta yhteistoiminnallisuudesta. Tähän on usein päästy havaitsemalla kehittämistarpeita organisaation toiminnassa, osaamisessa, työnorganisoinnissa ja erityisesti avoimen keskustelukulttuurin aikaansaamisella. Havaintojen tekemiseen ja kehittämisprosessien käynnistämiseen on monesti myös tarvittu ulkopuolista kehittäjää. Mm. näihin asioihin kiinnitimme huomiota toteuttaessamme TK-Evalissa kesän ja syksyn 2017 aikana ulkoisen arvioinnin valtakunnallisen ESR-toimenpidekokonaisuuden Tuottavuutta ja tuloksellista työelämää yhteistyöllä toteutuksesta, minkä koordinaatiohanke Hämeen ELY-keskuksesta tilasi. Arvioinnin tarkastelun kohteiksi valikoitui neljä ESR-kehittämisohjelmassa toteutettavaa valtakunnallista hanketta (DigiSyke, KunTeko 2020, STRATOS ja Työn ilolla tuottavuutta ja kilpailukykyä).

Kaikilla kehittämishankkeilla on aina oma tehtävänsä ja kohderyhmänsä. Kehittämistyötä tehdään siten omista lähtökohdista ja erilaisilla menetelmillä. Arviointimme yhtenä tärkeänä havaintona voidaan pitää sitä, että kaikissa hankkeissa, vaikka ne ovatkin erilaisia, on saavutettu samansuuntaisia tuloksia: erityisesti toiminnan ja työn laatua on saatu parannettua sekä on vaikutettu osaamisen kehittämiseen. Onnistumisen taustalla on monissa tapauksissa johdon ja henkilöstön yhteistoiminnallisuus. Kehittämistyössä huomion kiinnittäminen yhteistoiminnallisuuteen on tarkoittanut samalla avoimen ja kehittämismyönteisen toimintakulttuurin aikaansaamista organisaatioissa. Tämä on lisännyt kaikkien osapuolten sitoutumista kehittämisprosesseihin. Oleellista on ollut myös johdon hyväksyntä, sitoutuminen ja tuki kehittämiselle. Ilman näiden asioiden toteutumista kehittämisprosessit organisaatioissa olisivat helposti jääneet puolitiehen. Parhaimmillaan yhdessä kehittämiseen on yhdistynyt digitaalisuuden hyödyntäminen. Hankkeessa on mm. saatu aikaan ASUA mobiilisovellus, jonka kehittämisessä henkilöstö on ollut mukana. Sovelluksen avulla työntekijät viestittävät kuvin ja tekstein, missä työvaiheessa ovat menossa. Sekä työnjohdolla että asiakkaalla on reaaliaikainen mahdollisuus seurata työn etenemistä.

Viime kädessä kehittämisen tavoitteena on työhyvinvoinnin parantumisen lisäksi tuottavuuden lisääminen. Arviointimme havaintojen perusteella organisaatioiden arjessa on luontevaa lähestyä tuottavuutta työhyvinvoinnin parantamisen kautta. Siihen voidaan konkreettisesti tarttua. Tuottavuuden lisäämiseen päästään myös helpommin, kun hankkeiden kehittämistoimenpiteet tukevat organisaatioiden omien kehittämistarpeiden pohjalta jo aloitettuja kehittämisprosesseja. Jotta tuottavuuden lisäämiseen päästäisiin yhä useammin, onkin tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että alkuun saatu kehittämisprosessi varmasti etenee jatkossa. Näin on erityisesti niissä organisaatioissa, joissa kehittämistoiminta on uutta. Tämä vaatii siten konkreettisten kehittämispolkujen rakentamista ja matkan varrelle sopivasti tukea. Ensin on kuitenkin hyvä varmistaa kehittämiselle onnistumisen mahdollisuudet aidolla yhteistoiminnallisuudella.

Arvioinnin keskeiset tulokset:  http://bit.ly/2zSIAvv

Koko raportti on luettavissa:  http://bit.ly/2ihJI4N

 
Arvioinnin toteutti TK-Eval.

Yhteystiedot:
Tommi Ålander
Erikoistutkija, yrittäjä
tommi.alander(at)tk-eval.fi
FB: TKEval
Twitter: @Tommilander11

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti