tiistai 29. marraskuuta 2016

Mitä kuuluu järjestötyöpaikkojen työelämän laadulle?


Järjestötyössä viihtyvät ne, joille järjestötyö sopii, kuulee usein sanottavan. Vähemmän kuitenkin pysähdytään miettimään, mikä järjestötyölle on oikeastaan tyypillistä. Tutkimustulosten mukaan järjestötyöntekijöiden arvioima työelämän laatu on yksityisellä ja julkisella sektorilla työskentelevien arvioita alhaisempi (Ruuskanen ym. 2013). Koettua laatua heikentävät työhön liittyvä epävarmuus ja epäsäännölliset työajat. Epävarmuuden syyt löytyvät usein työn projektiluonteesta ja rahoituspohjasta. Työaikoihin liittyviä ongelmia on puolestaan erityisesti niillä henkilöillä, jotka toimivat jäsenistörajapinnassa ja matkustelevat paljon, jolloin töitä joudutaan tekemään iltaisin ja viikonloppuisin. Kiire ja keskeytykset vaivaavat myös niitä, jotka tekevät työtään toimistossa ja toimistotyöaikana.

Lähes jokainen tuoreen SOSTEn Järjestöbarometrin 2016 vastaaja arvioi järjestössä olevan käynnissä muutoksia. Vaikka Järjestöbarometri on kohdistettu sosiaali- ja terveysalan järjestöihin, tilanne on sama muillakin aloilla. Monet sekä toimintaympäristön että järjestön sisäistä toimintaa koskevista muutoksista heijastuvat myös työhyvinvoinnin kysymyksiin. Esimerkiksi tulevaisuuden osaamisvaatimuksia ja henkilöstön osaamisen kehittämistä pohditaan monissa järjestöissä. 
Työhyvinvoinnista puhuttaessa kiinnitetään usein huomio vain työpahoinvointiin, kuten työssä koettuun stressiin. Työhyvinvoinnissa on kuitenkin kyse kokonaisuudesta, johon liittyy paljon myönteisiä puolia. Järjestöissä työskentelevät arvostavat esimerkiksi työn merkityksellisyyttä, työhönsä liittyvää autonomiaa sekä sitä, että pääsevät hyödyntämään monipuolisesti omaa osaamistaan. Jokaiseen työhön liittyy omanlaisiaan kuormitustekijöitä, mutta silloin voidaan hyvin, kun kuormitustekijät ovat hallinnassa ja työn myönteisiä puolia muistetaan pitää yllä.
Muutoksiin vastaaminen ja laadukkaaksi koettu järjestötyö edellyttävät, että järjestöissä kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota työhyvinvoinnin tukemiseen. Työyhteisössä voidaan miettiä, mitkä juuri meidän työssä ja työpaikassamme ovat asioita, joita voisi lähteä kehittämään. Pitäisikö yhteistyötä tiivistää? Onko matkatöiden määrää ja niistä palautumista syytä tarkastella uudelleen? Entä miten työ on muuttunut ja vaatiiko oma osaaminen päivittämistä, jotta työtä voisi tehdä sujuvammin?
Opintokeskus Siviksessa on ollut keväästä 2015 lähtien käynnissä järjestötyöpaikkojen ESR-rahoitteinen työhyvinvointihanke. Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä -hankkeessa mukana olevat järjestöorganisaatiot ovat valinneet kehittämiskohteikseen esimerkiksi osaamisen tunnistamisen ja jakamisen työyhteisössä, tiimien välisen yhteisyön edistämisen sekä perehdytyskäytäntöjen kehittämisen. Millaisen työhyvinvointiteon teidän työpaikkanne voi tehdä vuonna 2017? 

Heidi Ristolainen
Projektipäällikkö, Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä -hanke
Opintokeskus Sivis
email. heidi.ristolainen@ok-sivis.fi
p. 040 738 1702




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti