perjantai 5. kesäkuuta 2015


Työelämästämme eurooppalaisittain, ja vähän muuta


Piipahdimme 2.6.2015 Oulussa sparrautumassa tämän hankkeen ideapajassa. Jatkotyöstimme edellisen viikon Helsingin ideapajojen teemoja, varsinkin hyvän hankkeen rakentamista ja olemassa työelämän tutkimustiedon hyödyntämistä siihen liittyen. Antia näistä keskusteluista löytyy näiltä sivuilta ’hankehaut ja ideapajat’ valikon alta. Toivottavasti keskustelu jatkuu siellä, sillä valmistahan kehittämispuolesta ei koskaan tule, eikä ainakaan ilman vuorovaikutteista ajatustenvaihtoa.

Omassa työryhmässäni puhuimme tutkimustiedon hyödyntämisestä. Keskeisenä pidimme sitä, mitä pienyritys loppupelissä tiedosta hyötyy ja kuinka kyseinen tieto saadaan kansantajuisesti tuotua mukaan keskusteluihin ja kehittämistoimintaan. Yhdeksi nostoksi otimme ennakoinnin ja sen merkityksen vahvistamisen mpk-yrityksille. Tässä yhdessä pohdimme mm. digitalisaatiota ja sen hyötyjen hyödyntämisen vähyyttä. Onko digi-hypetyksen jo tovin kestäneellä aikakaudella yrityskenttä ihmisten tavoin jakaantunut osaajiin ja ulkopuolisiin. Ja jos on, niin paljonko sopivien sähköisten systeemien kautta olisi mahdollista helpottaa jälkimmäisten toimintaa? Eikä tässä välttämättä puhuta sen kummemmista kuin sähköpostista, sähköisestä laskutuksesta yms. arkityötä helpottavista systeemistä. Olisiko tässä yksi lukko, jonka avaamisella saataisiin yrityskenttään lisää kasvumahdollisuuksia ja –rohkeutta? Toivottavasti saamme vastauksia tähän juuri käynnistyneessä haussa. Ja jos tutkimusaihioita asiasta nousee esille, olisi toivottavaa myös, että tieto niistä välittyisi takaisin työpaikkarajapinnasta meidän työelämätoimijoiden luokse.

Ja sitten vihdoin otsikon mukaisesta.. Suomessa ja sen työelämässä on eurooppalaisittain paljon hyvää. Työn ja muun ajan yhteensovittaminen ja oppimismahdollisuudet ovat hyvällä mallilla Suomessa. Toisaalta, samalla kun kaikki työkokemusta omaavat tiedämme hyvän työilmapiirin positiivisen vaikutuksen niin itseemme, kollegoihimme kuin työpaikan toimintaan, niin Pelle Miljoonan sanoja mukaillen kysyn, että ’mistä johtuu häirintä ja kiusaaminen’? Ihan vain ihmisiksi käyttäytymällä ja puheeksi ottamalla päästäisiin varmaan pitkälle. 

Suomessa työpaikkojen osallistavat toimintatavat tukevat uusien ideoiden syntymistä, organisaatioita ja prosesseja uudistetaan. Toisaalta tämän sinällään hyvänoloisen muutosvirran kautta emme onnistu luomaan tarpeeksi kilpailukykyämme edistäviä uusia palveluja ja tuotteita, saati nousemaan kärkikastiin markkinointiosaamisessa eli osaamisemme myymisessä. Digipuoleen, josta puhuin tuossa edellä, pätee sama kaava – osaamista on, hyödyntämisessä taas on parannettavaa.

Summa summarum, Suomen työelämässä on siis paljon hyvää. Emme voi kuitenkaan antaa näiden sinällään positiivisten ’lukujen’ hämätä liikaa. Suomessa on yhä paljon työpaikkoja ja yrityksiä, joissa vastaavia seikkoja ei syystä tai toisesta juuri huomioida ja hyödynnetä. Näitä yrityksiä yritämme nyt löytää tässä ESR-toiminnassa ja avittaa niitä eteenpäin kohti tuloksellista toiminnan kehittämistä. Kestävällä tavalla, totta kai!
Antti Närhinen, Työ- ja elinkeinoministeriö
Koordinaatiohankkeen ohjausryhmän pj.

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti