tiistai 2. kesäkuuta 2015

Poimintoja Oulun työpajan keskustelusta

Minna Issakainen, Hämeen ELY-keskus, Antti Närhinen, TEM, Jaana Utti, Tamora Oy ja Jussi Riikonen, Videcam Oy, Oulun Yrittäjät ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät.

Keskustelijat odottavat tältä päivältä aktiivista vuoropuhelua osallistujien kanssa, hyvä konkreettisia ideoita, miten hankkeista saadaan vaikuttavia.

Kasvua ja tuottavuushyötyä on saatavissa tietotekniikan hyödyntämisen kautta. Jos pienet yritykset jäävät ulos digitaalisesta maailmasta, niin se käy yritykselle todella kalliiksi. Tarvitaan siis välineitä, jotka on helppo ottaa käyttöön. Ja oikeaa asennetta.

Eurooppalaisessa vertailussa me pärjäämme ihan mukavasti jo nyt. Toki parannettavaa aina on.

Kuitenkin tärkeämpää on miten saamme suomalaisia yrityksiä tuloksellisemmiksi. Voisimmeko ottaakin vahvuutemme ja vahvistaa niitä edelleen? Ryhtyisimme parhaaksi esim. osallistavan ja innostavan ilmapiirin luomisessa, sen sijaan, että otamme työn kohteeksi aina ensin ne asiat, joissa olemme vähän takamaastossa.

Nyt tarvitaan ajattelun muutosta: aikanaan on totuttu käymään töissä isoissa tehtaissa. Nyt työpaikat syntyvät mikro- ja pk-yrityksiin. Keinot työelämän kehittämiseenkin on oltava ihan toiset. Kun yrityksellä menee hyvin, silloin yleensä edellytykset työelämän laadullekin on hyvät.

Jos kaikki 140.000 yksinyrittäjää työllistäisi yhden työntekijän, se olisi 140.000 uutta työpaikkaa.

Koordinaatiohankkeen johtoryhmä on rajannut hankkeen kohderyhmäksi sellaiset mpk-yritykset, jotka eivät ole olleet vastaavassa kehittämistoiminnassa mukana. Mpk-yritykset ei kaikki ole samanlaisia. Pienillä ei ole erikseen henkilöstöä myyntiin, markkinointiin, tuotantoon ja kehittämiseen.

Hallitusohjelman tärkeitä asioita yrittäjän näkökulmasta ovat: työelämän joustavuus, paikallinen sopiminen, sääntelyn ja normien keventäminen.

Pienimuotoisessa Tamoran toteuttamassa kenttätutkimuksessa haastateltiin kolmea yrittäjää, jotka eivät koskaan ole käyttäneet julkisia kehittämispalveluita. Haastattelujen tulokset näkyvät blogissa hankehaut ja ideapajat välilehdellä.

Jotta me saamme hankkeen kohderyhmään valittuja yrittäjiä mukaan, pitää hakeminen tehdä niin helpoksi ja yksinkertaiseksi, että nimi paperiin riittää. Markkinointia pitää tehdä tosi paljon. Yrittäjän näkökulmasta viestin pitäisi olla niin yksinkertainen ja selkeä, että ehtii kiireen keskellä kiirentyä.

Työelämästrategia 2020 antaa hyvät raamit työelämän kehittämiselle. Tietoa ja tutkimuksia on paljon, miten niistä saadaan suodatettua sellaisia asioita, jotka osuvat yrityksen arkeen.

Yrityksen arjessa työolo kehittyy, kun syntyy uusia työpaikkoja ja työkuorma jakautuu useammalle.

Voidaanko hankerahan kohdentamisessa ottaa tavoitteeksi saada aikaan 15.000 työpaikkaa!
Jussi kertoo esimerkin liikelahjaedustajasta, joka kiersi maakunta ja siinä samalla kysyi, että olisiko yrityksissä tarvetta työvoimalle. Löytyi 400-500 piilotyöpaikkaa. Rekrytointi on yrityksille työlästä, kun hakemuksia tulee paljon ja voi olla, että hetken päästä työtä ei olisikaan.

Digitalisaatio on paljon esillä. Miten tähän pitäisi pk-yrityksissä tällä hetkellä keskittyä? Paljonko meillä on työnsarkaa edessä? Ihan perusasioista voidaan lähteä liikkeelle. Monelta puuttuu sähköposti. Laskutustiedot on irtolapuilla, kun käytettävissä olisi suhteellisen helppoja ja edullisia sähköisiä järjestelmiä, jotka auttavat myös automatisoimaan asiaa. Sosiaalinen media on sitten oma lukunsa, miten siitä otetaan hyöty yrityksen menestykseksi.









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti